24.2.2016

Niin, sinne se vuosi meni. Vauva vuosi. Mitä tapahtui sille pienelle nyytille, joka vinkui niin suloisesti maitoa juodessaa, että jokainen heltyi tämän kuultuaan.. Tästä nyytistä on kasvanut pieni oman tahtonsa (jota muuten löytyy..) omaava pieni "monsiour", termiitti, höpsöläinen, würstli, zwerg, kyllä rakkaalla lapsella on tuhat nimeä. Toisaalta tuntuu että tätä päivää on odotettu niinä pitkinä pimeinä tunteina, mitä on makuuhuoneessa vietetty, niinä hetkinä kun L ei suostunut nukkumaan kuin äitin sylissä, jonka piti liikkua koko aika.. Aika todella kuultaa muistot, nyt sitä miettii että mikäs siinä oli pientä nyyttiä kanniskellessa ja iltoja valvoessa, äkkiähän se aika kuitenkin meni. Mutta oli miten oli, meidän poika on nyt 1-vuotias.

Tänään on ollut itsellään tietysti myös paljon muistoja viime vuodesta. Kuinka epätodellisen onnellinen olo oli kun sai vihdoin pidellä lastaan sylissä, kuinka paljon tuo pieni mies onkaan oppinut yhden vuoden aikana, pituutta on tullut 30 cm ja painoa 6kiloa lisää. Mietin myös tänään, tältäkö vanhemmista aina tuntuu kun lapsella on syntymäpäivät..

 Saatiin nauttia aamulla mahtavasta kelistä, aurinkoa ja valkoinen maa. Myös mummo kävi tuomassa lahjansa, puupalapelin aamusta. Chris tuli myös lounaalle kotiin, syötiin juniorin lempiruokaa, pastaa. Annoimme myös meidän lahjan, taisi osua suoraan suoneen;) autot duploja..

Virallisesti synttäreitä juhlitaan kummejen yms. Kanssa ensi lauantaina, nyt vain näin oman perheen kanssa leikkien:)

Valmiina kesään!

Sarjassamme elämän tärkeimmät kirjoitukset:D mutta, vihdoin sain aikaiseksi tilattua Leeville parit vaatteet. Päätarve oli kunnon hupparille, kevättä ja kylmää(suomen) kesää varten:D löysin tollasen kivan ja vielä kääntö käytettävän mallin. Mukaan tarttui myös parit t-paidat ja shortsit. Nyt puuttuu vaa auringonpaiste ja kesäkelit! Tällähetkellä ulkona satelee lunta, että kesäkelejä odotellessa....

No jos tää kesän odotuksen johdosta saatais vihdoin c:n kanssa aikaseks varattua meidän syksyn häämatka.. Kohde on melkein selvillä, johonki kreikan saarille, rhodos ja kreeta taitaa olla ne vikat finalistit.. Kaukaisemmat kohteet tippu listalta ku mietittiin lentoaikoija.. Etelä Ranska pysy aika pitkää kisassa mukana, mutta todettii loman olevan rennompi ku lennetää kohteeseen sen sijaan että ajeltais autolla ympäriinsä. Noita automatkoja voi sit tehä myöhemminkin.. Vielä kun löydettäis noista tuhansista hotelleista se meidän mesta.. Jollain asteell pitäs olla lapsi ystävällinen, että juniorikin viihtyy, mutta tarkotuksena ei kuitenkaa oo viettää lomaa missään Bamse-paratiisissa.... Saas nähä mihin päädytään..

Lopuksi vielä todistusaineistoa maailman kahdeksannesta ihmeestä: Leevi nukku olkkarin lattialla :D

Nukahti kylläkin mun kainaloon, mutta siis silti meidän duracell-perheessä ennen näkemätön ilmiö. Totesinkin tän olevan yhtä todennäköistä kuin seitsemän oikein lotossa...minkä jälkeen mietin pitäiskö lotota..?

Hyvää ystävänpäivää<3

Niin, hyvää ystävänpäivää sinulle, joka tänne blogin puolelle vielä jaksat eksyä ja kiinnostut minun kuulumisistani <3

Me viettettiin aamupäivä ulkoillen, kävellen ja tehtiin vielä pysähdys puistoon matkalla. Oli ihana viettää sunnuntaita aurinkoisissa maisemissa kun viime 2-4 sunnuntaita on ollut enemmän ja vähemmän ällöttävät kelit. Aamut auringossa piristää kummasti, vieläkin hymyilyttää vaikka sadepilvet ovat alkaneetkin jo hiipimään taivaalle..

Viime lauantaina tapahtui muuten ihmeitä... Mä päädyin perjantaina vasta reilusti yhden jälkeen nukkumaan, Leevi oli jo ennen seitsemää pystyssä sängyssään ja mä jo aattelin että tää olin tässä. Otampa pojan viereen jos se siitä vaikka viel vartiks rauhottuis ja mä saisin viel vähän nukkua... Sit mä heräsin, olo oli täysin levännyt eikä ulkona ollut enää pimeetä, en kuitenkaan uskaltanut katsoa kelloa ettei mun kainalossa nukkuva leevi vaa heräis.. Vähän ajan päästä leevikin raotti silmiään ja mulle selvis että kello on jo puol kymmenen, siis mitä PUOL KYMMENEN. Ihmeitä tapahtuu, tätä varten kannatti vuosi enemmän ja vähemmän valvoa <3 sanotaanko että vauvauinnissa oli parit lievästi kateelliset naamat kun Chris mainitsi altaassa Leevin erinomaisen tuulen johtuvan pitkistä ja ennenkaikkea pitkään kestäneistä yöunista;)

Synttärit ala Heierle Vol 2.

11.2 oli eilen, eli minun vuoroni viettää syntymäpäivää. Hyvin kirkkaana on vielä mielessä, millaisia synttäreitä viime vuonna vietin. Maha pallona ja pullaa leipoen :) Tämän vuoden synttäripäivä ei kyllä missään mielessä kalvennut viime vuotiselle! Chris tuli keskiviikko iltatna kotiin kimppu ruusuja mukanaan ja ilmoitti pitävänsä mun synttäripäivänä vapaa päivän❤️ En olisi kyllä ikinä keksinyt toivoa mitään noin mahtavaa synttärilahjaa! Me ei muutenkaan tykätä ostella toisillemme turhia lahjoja, ihan vaan että sais jotain lahjottaa.. Ja tuo koko perheen yhteinen päivä oli juurikin sitä minkä tarpeessa minä olin! :)

Päivä vietettiinkin hoitaen asioita, joita olen jo pitkään halunnut hoidella. Käytiin kaupungilla ostamassa lelukaupasta Leeville synttärilahja. Voi että sitä valikoimien suurutta ja päätöksen vaikeutta lelukaupassa, vaikka suurinpiirtein tiedettiin mitä ostetaan, oli hankalaa! Mutta lohduttauduttiin siihen, että ensi vuonna tuo valikoimien suuruus ei tule olemaan enää vaikea, sillä meidän mini monsiourilla on sillon jo lahjatoiveita;) mihin me sitten päädyttiin...palataan asiaan 24.2 jlk..

Saatiin myös ostettua Leeville uusi autoistuin, varmaan pian käyttöön.. Vauvakaukalossa kun tuo pieni herra eioikein malta viihtyä ja sinne laittaminen on välillä aika....taistelua...

Lounaalle suunnattiin vielä ikeaan, sain vihdoin ostaa haluamani laatikot vaipan vaihtopöytään:)

Iltapäivällä juotiin kakkukahvit Chrisin äidin kanssa, minkä jälkeen me mentiin kunnon kävelylle Leevin kanssa :)

Tämän puuhapäivän jälkeen olin ihan tuutissa😅 illalla vajosin vielä sohvan pohjalle lasillinen Hugoa ja pussillinen skittlessejä kourassani😋

Tänään perjantaina on luvassa mammojen ilta st.gallenissa, lähden kaverini kanssa kahdestaan syömään ja ehkä vielä yksille...

Mukavaa viikonloppua!❤️

Padin mollaajasta käyttäjäksi

Hhe, niinhän siinä kävi, että minä, joka olen tähän astisen elämäni mollannut tabletti koneita, ipadejä turhiksi turhimmiksi turhakkeiksi... Niin ostin itselleni ipadin.. Muutaman päivän tutustumisen jälkeen täytyy sanoa, että onhan tämä aika kätevä. Mun netin käyttö kun rajaantuu blogien ja sivustojen selaamiseen. Alkoi tuntua että tätä varten läppäsrin käynnistys tuntuu liian aikaa vievälle, mutta puhelimella on ärsyttävä tuhrustaa tiettyjä sivustoja läpi. Niin. Padi toimii. Myönnän olleeni väärässä ja vedän ehkä puolet dissauksestani takaisin :D

Me täällä alotellaan viikonloppua. Käytiin Leevin kaa St. Gallenissa junalla vähä kahvitreffailee, nyt Leevi vetelee sikeitä (toivottavasti vielä tovin) ja tämä mamma juhlistaa miehen poissaoloa katsomalla sarjoja, tai no sarjaa..

Hyvää viikonloppua teille!:)

Tammikuun tapahtumia ja yllätyksiä..

Monesti ollut blogi mielessä, mutta jotenkin se tietokoneen käynnistäminen on aina vaan "unohtunut". Me saatiin nauttia talven iloista alku vuodesta. Olihan se jotenkin ihanaa saada sen +10asteen jälkeen lunta maahan ja talvi tunnelmaa. Vaikkakin pääsin taas vuoden lempipuuhaani, Sveitsiläisen lumityö-käytännön haukkumiseen.... Varmaan avaudun joka vuos tästä aiheesta, tai vähintäänkin tunnen tarvetta avautua.. Mutta täällähän ei ala ekana aura autot kulkemaan kun lunta sataa, ei. Täällä alkaa armoton katujen suolaus. Mikäs sen mukavampaa kun kävellä siinä suola-sohjossa, jokahan ei onneksi ole yhtään liukkaampaa/epämukavampaa/märempää kun tamppaantuneessa lumessa kävely.huoh. Kolme päivää sato lunta, ekat kaks päivää suolattiin ja sitten vasta alko aurat ajelee.. Voin kertoa että oli yhtä talven nautintoa :D

Haaveiltiin myös pulkan/kelkan ostosta, mutta ei sit ehditty ja nyt tuota luntakaan ei enää ole, niin säästetään ensi vuoteen..

Meiän lähi kujalta

Leevi otti vähän ensi tuntumaa lumeen, ei vielä ihan älynny lumen iloja :D

Maisemaa meiän lähikukkulalta.

Me ollaan nimetty leevin kanssa perjantain banaani-lettu päiväks. Tämäkös se herralle vasta maistuukin <3

Joo lumi tuli, lumi meni. Nyt on pitänyt taas opetella rajoittamaan tätä äidin intoa pukea lastaan lämpimästi pihalle mennessä :D Viime viikolla käytiin meidän lähileipomossa, ja leevi sai puolikkaan sämpylän matkaan. Täällä on tapana, että lapset saa maistiaisia kun asioidaan lihakaupassa tai leipomossa. Vähänkö Leevi oli tyytyväinen kun poikkeuksellisesti sallin tämän ilon ja se sai koko puolikkaan sämpylän kouraansa. Luulin että parin ison haukun jälkeen se pitää takavarikoida, mutta ihmeiden ihme se söi täysin hillittyjä palasia parilla pikku hampaallaan, eikä irvistäny kun pari kertaa nielessään. Kotona tuli kriisi kun piti ottaa sämpylä hetkeks kädestä, että julma-äiti sai takin riisuttua:D Mutta kriisistä selvittiin, kun sämpylän sai takaisin kouraan.

Nam, nam

Leevi on oppinut vilkuttamaan. Ei olla vielä ihan varmoja onko se ihan tiedostettua vilkutusta. Mutta vilkuttaa kyllä yleensä takasin jos me vilkutellaan. Paras oli tänään kun käytiin aamulenkillä ja tuli toiset rattaat vastaan, niin Leevi vilkutti rattaistaan :D hhe, on meillä vaan niin kohtelias lapsi;)
Kelien lämmettyä päätin testata perjantaina Leevin kanssa meidän pihakeinua. Hyvin se siinä viihtyi kun vähän kiikutin vauhtia. Täällähän ei harrasteta lähes ollenkaan vauvakeinuja, joten musta on tosi kiva, että meidän leikkipaikalla on tollanen "linnunpesä" keinu. Pääsee Leevikin ihan yksin keinumaan :)

Kukkuu.

Niin nyt viime viikonloppuna pääsin tosiaan vihdoin toteuttamaan salakavalaa suunnitelmaani. Chrishän siis täytti sunnuntaina 30v. Halusin kuitenkin järkätä jotain pyöreiden kunniaksi, mutta päätin säästää ohjelman yllärinä. Chris luuli, että me mennään kahdestaan syömään St.galleniin.. Mutta olin siis pyytäny kaverit koolle ja varannut meille Viski-tastingin, minkä jälkeen mentiin porukalla syömään ja siitä sitten vielä vähän eteen päin. Yllätys oli oikein onnistunut ja juhlakalu tykkäsi:) Itsekkin kyllä nautin, ei olla oltu yhdessä ulkona sitten meidän omien häiden. Ja pystyin myös nauttimaan täysillä illasta, kun tiesin että Leevi on hyvässä hoidossa Oman ja Opan kanssa:)

Maisteltavat.

Kotona oli rakenneltu pieniä torneja......

Sunnuntaina mentiin syömään Chrisin vanhempien luokse. Tein Chrisin toivoman kookoskakun.

Helmikuussa onkin sitten tiedossa Leevin ensimmäiset synttärit! Kyllä tämä ensimmäinen vuosi on mennyt niin nopeaan. Ei olisi viime keväänä uskonut kuinka äkkiä aika kuluukaan!