perjantai 9. maaliskuuta 2018

Helmikuu-juhlakuu

Meidän perheellä on tosiaan kaikilla kuukauden sisällä syntymäpäivät. 31.1 alkaen se on siis kakkua kakun perään:D Oman syntymäpäiväkakun korvasin paketillisella jäätelöä, ei jostain syystä tehnyt kakkua mieli, vaikka sitä olikin vasta kaksi viikkoa syöty.

Meidän pikku vauvasta tuli taapero.hui. Vaikka toisaalta ihanaa, mutta silti haikeaa. Kirjattakoon nyt tänne blogiinkin (ihan vain että tilanne voi taas muuttua), mutta tosiaan 11,5kk sitä meidän yövalvomista kesti. Alkoi tuossa uuden vuoden aikaa yksi jos toinenkin hajoilemaan. Siksi me ei ehkä vieläkään uskota tätä todeksi.. N nukkuu yönsä läpi, jos herää niin nukahtaa itse.. Nyt tosin on flunssa päällä, ja hampaat. Niin heräilee enempi öisin ja ei meinaa heti rauhottuu. Mutta eipähän oo enää sitä kahtatuntia huutanu ja valvotanu.. Toivotaan että se oli siinä. Niin ja hampaat! Ihmeiden aika ei ole ohitse, vajaa viikko sitten sen eka hammas tosiaan puhkesi! Mä aloin olla jo sitä mieltä, että eihän sen kannata kohta enää maitohampaita tehdäkkään kun niin kauan kestää.


Mitä meidän 1v sitten jo osaa, paitsi vihdoin nukkua kuten aiemmin kirjoitin. Kävelyä on harjoiteltu kovasti, ensimmäiset askeleet otti 12.2, siitä sitten aina vaan pidempiä matkoja käpytellyt. Nyt lähinnä vaan kävelee kotona, välillä kaaduttuaan jatkaa joko polvikävelyllä tai sitten kontaten, riippuen kuinka kovaa pitää päästä. Myös pään pudistaminen ja nyökyttäminen on hallussa. Sanoja tulee ne kaksi tärkeintä, eli äiti ja anna :D Touhutus on kovaa ja lempipuuhia on tietenkin isoveljen leikkien terrorisointi ja lelujen levittäminen kaaokseksi..

L ressu oli meidän syntymäpäivä maratonin viimeinen, kyllä niitä oli odotettu ja kovasti. Kun kaikkien muiden synttärit juhlittiin ennen. L toivoi itselleen paw patrol synttäreitä ja suklaa kakkua. Olin illalla koristellut olohuoneen ja kun L heräsi ja näki olkkarin niin antoi halin ja sanoi Kiitos äiti<3 aikamoinen sydämen sulattaja. Vieraitakin tuli aika mukavasti, onneksi mahduttiin ihan hyvin meille, näillä talvisynttäreillä kun tuo terassi ei niin suuressa käytössä ole..



L:n lempi leikkejä on tällä hetkellä junaradan rakentaminen ja sillä leikkiminen, mieluiten isän kanssa, mutta kyllä äitikin onneksi kelpaa. Lisäksi autot ovat kovassa käytössä ja kaivinkone tekeekin usein duplokuormaa kuorma-autolle. L leikkejä aina vähän tuo terrori pikkuveli rajoittaa, kun pitäisi olla aina mukana ja kaiken keskellä.. Mutta siinä mielessä "onneksi" L on alkanut leikkiä välillä omassa huoneessaan, että saa olla tuholaiselta rauhassa.

Meidän perhe on kärsinyt aika kauan (liian kauan) kaikista taudeista, tuntuu ettei enää pysy perässä missä on taudin loppu ja uuden alku.. Silläkin mielellä kevättä odotellaan kovasti, ja onneksi se näyttää tuolta hiipivän. L on odottanut kovasti että pääsee taas potkupyöräilemään ja nyt onkin ihan innoissaan aina pihalle lähdössä kun saa puistoilla ja pyöräillä, on kyllä äidillekkin helpotus.