Tää raskaus on muutenkin ollut erilainen kun eka, tuntuu että vaivoja löytyy enemmän.. Pahoinvoinnilta ei säästytty, se olikin aika karmaisevaa ekat kuukaudet ja olin vaan niin kiitollinen kehoni kykenemättömyyteen oksentamisen suhteen.. Mielihaluissa ei nyt ehkä päästä ihan sille suolakurkku-dipattuna-nutellassa -tasolle, mutta nyt niitä pakko saada heti mielitekoja on ollut paljon enemmän. Yhtenä päivänä älysin kaupassa, että philadelphia onkin tehty pastaroidusta maidosta ja ihan siitä ilosta sitä tuli syötyä, noh, muutama purkki.. Myös muutenkin tuntuu, että maitotuotteet maistuu aika hyvällä ruokahalulla..Esim useempana aamuna oon juonu kaakaota, ja mähän en siis ikinä juo kaakaota
Nyt kun puoliväli on jo reippaasti ylitetty, on myös tämä ruoka -juoma -haaveilu siirretty siihen, mitä sitten kun vauva on saatu turvallisesti tähän maailmaan.
- Salmiakkia, sitä on saatava. Mun ei oo viime vuosina edes tehnyt mieli salmiakkia, eikä sen saamattomuus sveitsissä ole häirinnyt. Mutta nyt, ai että, kai se on se kielletty hedelmä, tekis vaan niin mieli. Mietinkin jos laittais pussin tilaukseen ja pakkais sit sairaalakassiin mukaan:D
- Pihviä. Niin kyllähän sitäkin saisi nyt syödä kun paistais vaan oikein karrelle ja koostumus alkais muistuttamaan kengänpohjallisia. Mutta musta tuo on pihvin väärinkäyttöä, joten jätän haaveilut synnytyksen jälkiseen aikaan.
- Joulun ajan kaihot ovat graavilohi ja yksi kupillinen glühweinia joulumarkkinoilla nautittuna..
- Alkoholittomuus ei sinäänsä oo mikää ongelma mulle ja totesinkin tällä viikolla C:lle, että oisin keveesti viel pari vuotta holittomalla jos saisin luopua parista raskauden tuomasta vaivasta loppuraskauden ajaksi.. vaikkakin välillä, varsinkin ravintolassa käydessä kieltämättä lasillenen viiniä vois maistuakkin..
Lisätäänpäs listaan vielä asiat joita myös odotan kun vauva on siirtynyt mahasta maailmaan:
- pääsee juoksemaan ja riehumaan monsiourin kanssa. Kaiholla seuraan vierestä kun perheen "miehet" telmii..
-vaivaton kenkien pukeminen :D <3
-nyt vielä elän myös illuusiossa siitä kuinka raskauden jälkeen on helppo pitää monsiouria sylissä ja pukea vaatteita.. noh, katotaan mitä todellisuus on kun vieressä on nälkäänsä huutava nro 2 :D
- viimeisempänä mutta ei todellakaan vähäisimpänä, voin vihdoin nukkua taas mahallani <3 vaikka tähänkin tunnustan tosiseikan.. viimeksi tais mennä melkei puol vuotta ennenkun aloin nukkumaan haluamassani asennossa, enkä samumunut joka kerta imettäessäni mitä kieroinpiin kylkiasentoihin...