Hyvää joulua kaikille:)

Jouluiset vaikkakin hieman väsyneet terveiset meidän perheeltä! Maha-asukas ja flunssanaama Leevi valvotti tällä viikolla, mut jos tää tästä. Nyt on aika rauhottua ja nauttia viikon joululomasta koko perheen voimin, ens jouluna meitä onkin neljä<3

Pahoittelen huonoa kuvan laatua, laiskana nappasin kuvat padillä, pimeessä kynttilän valossa tietenkin;)

Omaa aikaa kahdestaan ja yksin

Viime viikon perjantaina Monsiour meni mummolaan yöksi. Omi on halunnut ottaa nyt aina välillä yökylään, jotta on sitten tuttua puuhaa kun Tammikuussa on tarve yökyläilylle. Hyvin tuo on sujunut, eikä minkäänlaisia ongelmia ole ollut. Pahamieli pojalle on tullut yleensä vasta siinä vaiheessa kun on pitänyt lähteä äidin ja isän mukana kotiin :D Että eipä ole tarvinnut huolehtia, että viihtyisi mummolassa.



Mulla oli koko lauantai päiväks jo ohjelmaa, joten päädyttiin jäämään kotiin kahestaa perjantai illaks. Tehtiin kaikkea villiä ja kiellettyä, kuten syötiin vasta myöhemmin ja tilattiin pitsat, jotka tietenkin nautittiin sohvalla telkkaria katsellen ;) Oli kyllä tosi outoa olla kahdestaan kotona, selkeesti jotain puuttu. Jos pieni mies on ollu hoidossa ni mulla nyt ei oo yleensä ihan heti ikävä iskenyt, mutta kotona ollessa se selkeesti tuli nopeemmin.

Lauantai aamuna C heitti mut juna-asemalle ja mä hyppäsin junaan, jossa yks kaveri jo istuikin ja toinen liittyi myöhemmin seuraan. Ensimmäisenä kohteena oli Zürichin sveitsinsuomalaisten järjestämä joulutori. Oli ihan kiva käydä kattelemassa tarjontaa, mutta eipä sieltä muuta käteen tarttunut kuin Reiman talvipipo lapselle. Kieltämättä osto innokkuuta vähensi tieto ensi viikolla saapuvasta Suomen lähetistä ;)<3 ja yllihinnoitetuilla pullillakin oli osuutensa asiaan.. Torin jälkeen matka jatkui kohti Zürichin keskustaa ja kauppakatuja. Oli ihan kiva käydä muutamassa kaupassa, vaikka tässä mun tilassa tuo shoppailu ei kauheen antoisaa ookkaan. Mutta ainakin rahaa säästyy ;)

Istuttiin pitkään lounasta syöden yhdessä italialaisessa pastaravintolassa. Niil oli kyl ihan hauska konsepti. Ruoka tilattiin suoraan kokilta ja kaikki annokset valmistettiin ala minute, mun sienipasta oli kyl tosi maukasta! Vaikka meillä nuo ruokailutilanteet ei kotona enään mitään kauheen stressaavia ookkaan, niin oli silti ihana istua tunti tolkulla ravintolassa ja keskittyä vaan olennaiseen ja epäolennaiseen (syömiseen ja juor..maailman parantamiseen).



Mulla on kyllä ollu jo pitkään tiedossa, että Zürissä on karkkikauppa mistä saa salmiakkia, mutta nyt ekaa kertaa käytiin katsomassa tarjontaa. (Joo taas tälleen tosi kannattava kohde raskaana kun salmiakkia ei pitäs kauheena syödä:D) Kauppa oli kyl niin sympaattinen ja valikoima oli tosi laaja! Siis nimenomaan salmiakki valikoima. Myyjäkin kantoi varmaan neljää eri sorttia maistettavaksi, aloin jo miettiä pitäiskö sanoa etten periaatteessa sais ees syödä salmiakkia. Mutta enhän mä nyt niin epäkohtelias voinut olla;) Ainoo, että teki niiden kaikkien maistiaisten jälkeen vähän pahaa lähteä kaupasta ostamatta mitään, mutta minkäs teet...

Päivä oli tosi mukava ja onnistunut! Välillä tollaset totaaliset irtiotot arjesta tekee kyllä terää mielelle. Ja ennenkaikkea tuollaisten päivien jälkeen on ihana palata kotiin miesten luo <3

Himot, ennen ja jälkeen raskauden.

Ekan raskauden aikana mulla ei ollu oikein mitään himoja. Olinkin melkein pettynyt vastatessani uteliaiden kysymyksiin, mitä kummallisuuksia mun tekee mieli. No ei mitään. Okei alkuraskaudesta vedin aikamoiset määrät minttuteetä, mutta se nyt pysyi vielä ihan rajoissa.. Kahvi himotti sitten synnytyksen jälkeen, kun älysin vihdoin olevani kykeneväinen juomaa kyseistä elämän eliksiiriä. Kätilö taisi myös vähän nauraa mun haaveiluille puoli raa'asta pihvistä noin tunti synnytyksen jälkeen:D Totesi vaa, että vedä vaikka koko filee tekee hyvää sun rauta-arvoilles verenmenetyksen jälkeen..

Tää raskaus on muutenkin ollut erilainen kun eka, tuntuu että vaivoja löytyy enemmän.. Pahoinvoinnilta ei säästytty, se olikin aika karmaisevaa ekat kuukaudet ja olin vaan niin kiitollinen kehoni kykenemättömyyteen oksentamisen suhteen.. Mielihaluissa ei nyt ehkä päästä ihan sille suolakurkku-dipattuna-nutellassa -tasolle, mutta nyt niitä pakko saada heti mielitekoja on ollut paljon enemmän. Yhtenä päivänä älysin kaupassa, että philadelphia onkin tehty pastaroidusta maidosta ja ihan siitä ilosta sitä tuli syötyä, noh, muutama purkki.. Myös muutenkin tuntuu, että maitotuotteet maistuu aika hyvällä ruokahalulla..Esim useempana aamuna oon juonu kaakaota, ja mähän en siis ikinä juo kaakaotaminkä huomaa meidän kaakaon päiväyksistä. Yhtenä iltana (oiskin ollut vain yksi ilta) kun en saanut unta aloin jostain syystä haaveilla chili con carnesta, se oli jotenkin hämmentävää koska ei todellakaan kuulu meidän vakioruokiin.. Noh, seuraavana aamuna suunnattiin monsiour kanssa kauppaan ja haettiin aineet lounaaseen, chili con carnea siis! Pahin ehkä itseni mielestä oli kun tiskasin pannuja ja käytin uutta astianpesuainetta, se tuoksu niin hyvälle, että saatoin ehkä nuuhkaista vielä kerran purkin suusta....

Nyt kun puoliväli on jo reippaasti ylitetty, on myös tämä ruoka -juoma -haaveilu siirretty siihen, mitä sitten kun vauva on saatu turvallisesti tähän maailmaan.

- Salmiakkia, sitä on saatava. Mun ei oo viime vuosina edes tehnyt mieli salmiakkia, eikä sen saamattomuus sveitsissä ole häirinnyt. Mutta nyt, ai että, kai se on se kielletty hedelmä, tekis vaan niin mieli. Mietinkin jos laittais pussin tilaukseen ja pakkais sit sairaalakassiin mukaan:D

- Pihviä. Niin kyllähän sitäkin saisi nyt syödä kun paistais vaan oikein karrelle ja koostumus alkais muistuttamaan kengänpohjallisia. Mutta musta tuo on pihvin väärinkäyttöä, joten jätän haaveilut synnytyksen jälkiseen aikaan.

- Joulun ajan kaihot ovat graavilohi ja yksi kupillinen glühweinia joulumarkkinoilla nautittuna..

- Alkoholittomuus ei sinäänsä oo mikää ongelma mulle ja totesinkin tällä viikolla C:lle, että oisin keveesti viel pari vuotta holittomalla jos saisin luopua parista raskauden tuomasta vaivasta loppuraskauden ajaksi.. vaikkakin välillä, varsinkin ravintolassa käydessä kieltämättä lasillenen viiniä vois maistuakkin..

Lisätäänpäs listaan vielä asiat joita myös odotan kun vauva on siirtynyt mahasta maailmaan:

- pääsee juoksemaan ja riehumaan monsiourin kanssa. Kaiholla seuraan vierestä kun perheen "miehet" telmii..

-vaivaton kenkien pukeminen :D <3

-nyt vielä elän myös illuusiossa siitä kuinka raskauden jälkeen on helppo pitää monsiouria sylissä ja pukea vaatteita.. noh, katotaan mitä todellisuus on kun vieressä on nälkäänsä huutava nro 2 :D

- viimeisempänä mutta ei todellakaan vähäisimpänä, voin vihdoin nukkua taas mahallani <3 vaikka tähänkin tunnustan tosiseikan.. viimeksi tais mennä melkei puol vuotta ennenkun aloin nukkumaan haluamassani asennossa, enkä samumunut joka kerta imettäessäni mitä kieroinpiin kylkiasentoihin...

Syksyn taikaa.

Viime viikonloppuna se vihdoin saapui, kauan sitä ehdin jo odottaakkin, aamua jolloin shortsit ja t-paita jäivät kaapin pohjalle, Syksy saapui<3

Lapsena en voinut ymmärtää ihmisiä, jotka nimesivät lempi vuodenajakseen syksyn, keväästä puhumattakaan. Nykyään osaan nauttia jokaisesta vuodenajasta, enkä olisi valmis antamaan yhtään niistä pois.

Nyt on ollut olokin paljon energisempi ja pitkästä aikaa tekee mieli tehdäkkin jotain. Päivät eivät enää ole vain helteestä selviämistä ja varjoisten puistojen etsimistä. Tässähän on melkein sellainen olo kuin pettäisi kesää riemuitessaan syksystä ja sen tuomasta viileydestä. Tietysti mielessä on käynyt johtuisiko energisempi olo myös siitä että raskaudessa on puoliväli saavutettu (kyllä meille tulee toinen talvivauva<3). Mutta väitän pääsyyksi kuitenkin syksyn raikkautta. Kesän nautintoa kieltämättä tämä raskaus ehkä vähän vähensi, kiitos väsymyksen ja "2kuukauden krapula" olon. Mutta tästä johtuen aion nauttia syksystä vielä enemmänkin! Ja etenkin siitä että energiaa löytyy paremmin myös minimiehen leikkeihin.

Tähän viikkoon onkin luvassa piristystä ja ohjelmaa! Yks pari mini miehen isovanhempia on juuri Helsinki-vantaalla saapuu loppu viikoksi meille. Luvassa vihdoin aikaiseksi saatu reissu Luganoon Tessiniin, C:n ja minun vanhempieni kanssa. Ei pitäisi pikku mieheltä fanijoukkoa puuttua;)

Tähän loppuun vielä parit kesäiset lomakuvat

Honeymoon, Kreikan meri, meri Kreikan.

No nyt se vihdoin koitti, Loma nimittäin. Olihan sitä jo kuumeisesti meidän kaikkien osalta odotettukkin. Luvassa oli kunnon irtiotto arjesta ja meidän häämatka 10pv Kreetan auringossa. Juniori oli tietysti matkassa mukana, en olisi voinut kuvitellakkaan että matkaan olisi lähdetty ilman perheen pikku pomoa<3

Lomalle lähtö oli aikainen, mutta ehdittiin hyvin ensimmäisellä junalla Zürichin kentälle, tai niin me luultiin :D Kunnes etittiin meidän lentoa taululta ja todettiin että Boarding alkaa 10min päästä:D No onneksi ei ollu pahemmin ruuhkaa check in tiskeillä ja me ollaan jo aika rutinoituneita kulkijoita kentällä.. Turvatarkastus oli ehkä pahin pullon kaula, taisi olla vähän vähän henkilökuntaa paikalla. Sainkin aikamoisen tiuskimisen vastaukseksi kun kysyin josko Juniorin soseet vois läpivalasta lähitulevaisuudessa kun meidän pitäs periaatteessa olla jo portilla.. :D No kun turvatarkastuksesta selvittiin ni talsittiin portille, eikä oltu ees viimesiä koneessa! Niin ja tietenkin loppupeleissä kone ei saanut lähtölupaa ja istuttiin puol tuntia kentällä koneessa. Nou Stress siis! Todettiinkin C:n kanssa, että ihan hyvä ettei aiemmin tajuttu aikataulun tiukkuutta, aiempaa junaa kentälle ei nimittäin olisi ollutkaan.... Loppu hyvin kaikki hyvin.

Asiantuntija junaa odottamassa

Sitten itse asiaan, eli LOMAAAN. Hotelli oli tosi mukava ja viihtyisä, ainoo että huone oli aika pieni, mutta siellä ei nyt paljoa hengailtukkaan. Periaatteessa oon puoli- ja täyshoitoa vastaan, mutta me päädyttiin puolihoitoon, mikä oli juniorin kanssa oikein toimiva ratkasu! Iltaruuat buffasta, niin ei tarvinnut turhaan odotella ruokia ja juosta odotellessa ympäri maita ja mantuja. Sillä pikku herrahan ei pysy hetkeäkään paikallaan noin niinkuin huvin vuoksi.. Ranta oli myös todella kiva, paljon hiekkaa ja matala ranta. Juniorikin viihtyi tosi hyvin hiekassa touhuten ja muutaman päivän jälkeen uskaltautui jopa oma-alotteisesti mereen. Ekoina päivinä ei saatu kauheesti aikaseks, muuta kun rannalla hengailua, mikä sekin osottautui oikein rattoisaksi puuhaksi. Mua vähän jännitti miten kestän lämpöä, mutta oli niin ihanan tuulista, että ei ollut ollenkaan niin kuuman tuntuista kun koti-sveitsissä.

Näkymät partsilta

Hotelli sijaitsi aika lähellä Maliaa ja muutamien rannalla vietettyjen päivien jälkeen jaksettiin kävellä Maliaan ja katsella sen vanhoja katuja. Oli ihan kiva päästä vähän pois, mutta kyllä sitä taas iltapäivällä nautti meren läheisyydestä ja raittiimmasta ilmasta.

Hotellista lainatut "iki-ihanat" rattaat:D

Meidän lempipuuhaa rannalla oli kuoppien kaivaminen ja pikku altaiden rakennus minimiehelle. Yllätyin kuinka koukuttavaa tuo puuha olikin:D meinannut ikinä malttaa lopettaa touhuiluja, vaikka oiskin ollut jo tauon tarpeessa:D ja kun puuhattiin kaikki niin minimieskin pysyi lähellä, eikä lähtenyt seikkailemaan.



En oo varmaan yhdelläkään lomallani tutustunu yhtä moniin ihmisiin kun nyt. Rannalla kun tuli juostua juniorin perässä. Joka tyylilleen uskollisena kävi vilkuttamassa kaikille ja hyökkäsi toisten lasten lelujen kimppuun. Onhan se vihreä täysin samanlainen lapio paljon hienonpi kun se oma sininen......

Lasten diskossa. Juniori tyytyi juomalistan lukemiseen ja sivusta katsomiseen kun muut lapset tanssivat:D

Loppu lomasta heittäydyttiin sitten ihan hurjiksi ja vuokrattiin auto:D Oli kyl kiva päästä vähän kiertelee ja näkemään eri paikkoja, vaikka ei me rajattoman kauaks eksyttykkään. Pieni mies tais nauttia kans rauhasta ja nukku ajaessa takapenkillä univelkojaan pienemmäks. Auto oli iki-ihana koppi VW polo, just me hujopit siihen autoon mahuttiin.. Liikenne oli kieltämättä vähän erilaista kun oltiin totuttu, mutta C kyllä ajeli ihan melkein kalana vedessä, ei ehkä (onneksi) yhtä päättömästi kun paikalliset. Yks selkee käytäntö oli käyttää tienreunaa motarilla ohituskaistana:D Me vähän ihmeteltiinkin yksiä turisteja, jotka oli uskaltautunu pysähtymään tienreunalle maisemia ihailemaan.. Kaistamerkintöjä ei ollut, mutta ne olis ollu turhia. Autoja ajo niin monta vierekkäin kun mahtui ja ohi mentiin kun siltä tuntu...
Käytiin katsomassa sellai palatsin raunioita ja sen jälkee ajeltiin ihanaan kalastajakylään, joka sijaitsi ihanassa lahden poukamassa. Takasin päin ajeltiin vähän enempi vuoriteitä. Ja vaikka me ollaan Sveitsissä totuttu kapeisiin vuoriteihin, niin nuo oli kyllä ihan omaa luokkaansa. En yhtään ihmettele kuinka hotellilla yksi Hollantilainen kauhisteli Kreetan vuoriteitä:D

Mutta kotimatkalle lähdettin levänneinä ja loma oli kaiken puolin onnistunut. Todettiin että rantalomat pitäs ottaa tavaksi, vähintään joka kolmas vuosi. Ensi kerralla vois ehkä suostutella yhet kappaleet isovanhempia reissuun mukaan;) Kotimatka alkoi jäätävällä kaaoksella Herakleonin kentällä, heikompi ois voinu hermostua;) Mä löysin kentältä vielä loman loppumis lohdutukseksi pussillisen Dumleja <3

Äitien laatu aikaa ja kohtalokas lounas kaupungilla

Tätä oli odotettu ja tarpeeseen se tulikin! Eli menin lauantai aamuna yksin junalla St. Galleniin tapaamaan ystävääni, joka myöskin jätti lapsensa kotiin. Nautin jo kävelymatkasta juna-asemalle, napit korvilla ja täysin haaveilevana tyhmähymy naamalla tallustin menemään. Totesinkin kaverilleni että ihme kun en jäänyt auton alle matkalla kun niin nautin siitä, ettei tarvitse olla koko aika sataprosenttisen skarppina..

Kaupungilla me laahustettiin ilman kiirettä ja päämääriä menemään, tuli tehtyä pari pientä löytöäkin, vaikken löytänytkään tahtomiani lastenvaatteita.. Päädyttiin lounaalle kiinalaiseen, jossa kaverini oli ollut aiemminkin, eli hyväksi todettu! Ja buffetin antimet olivatkin enemmän kuin maukkaita!

Palailin kotiin miehieni loukse iltapäivällä, josta jatkettiin matkaa ruokaostoksille ja pikavisiitille ikeaan.. Illalla kyllä huomasin, että tuli oltua koko aika jaloillaan ja liikkeessä, väsytti aika makeasti.  Meninkin aika ajoissa nukkumaan, mutta jostain syystä uni ei tullutkaan. Niin. Sitten alkoi juokseminen, jota kesti seuraavaan päivään asti.. Aamulla kirjotin viestiä kaverilleni, toivoen samankaltaisia kokemuksia, varmistusta siitä, että olo ei ollut vatsatautia vaan johtui ruuasta. Ja siitähän se johtuikin..

Onneksi oli viikonloppu ja C hoiti ja leikki juniorin kanssa, lähtivät jopa kahdestaan uimahalliin, mikä oli ollut meidän suunnitelmissa. Jos nyt etsii tän episodin positiivisia puolia, niin mulla oli maanantaina tosi levännyt olo. Oli jo kauan ollut mielessä, että pitäisi pitää sellanen lepopäivä. Mutta eihän mua saa terveenä paikoillaan pysymään. Nyt tuli vihdoin levättyä kun oli pakko. Ehkä ihan hyväkin näin:)

1.August

Eli sveitsin kansallispäivä...

Me vietettiin aamua itseasiassa hyvinkin perinteisesti, eli maatilabrunssilla kavereiden kanssa. Oli kyllä oikein leppoisaa ja juniorikin viihtyi oikein hyvin, kunhan sai juosta pallojen, eläinten ja traktorin perässä:D

Kotimatkalla olikin takapenkillä aika väsynyt tunnelma ja mulla oli täys työ pitää poika viel viime metrit hereillä:D selvittiin kun selvittiinkin omaan sänkyyn asti nukkumaan. Unien jälkeen olikin vuorossa kakkukahvit omin ja opin kanssa:)

Illalla pelotti että pienen unet häiriintyy ilotulitteista, mutta eipä ollut eväänsäkkään heilahtanu, vaikka aikamoinen pauke kävikin. Itse en olisi paukkeelta pystynyt ennen kymmentä nukkumaan.. Täällä onkin melkein enemmän ja isommat ilotulitukset näin elokuussa kuin uutena vuotena:) illalla meninkin hyvin mielin nukkumaan, sillä seuraavana päivänä oli tulossa suomivieras, äiti:))

Arosa

Vietettiin heinäkuun puolessa välissä la-su viikonloppua Arosassa. Matkan syy oli C:n kesäjääkiekko turnaus. Mä päätin että lähdetään mounsiour kans mielummin reissuun mukaan kun kökitään kotona, oli hyvä päätös. Arosaan ajaa meiltä sellasen parisen tuntia, vajaat. Tunnin mukavasti autobaanaa pitkin ja siitä sit 45min upeaa pahanolon vuoristotietä ylöspäin, kurvia kurvin perään ja pitkiä pudotuksia tien vieressä. Jokaisen matkapahoinvoivan unelma! Mulle ei onneks kovin helpolla tule huono-olo autossa, mutta olin silti kiitollinen että söin eväsleipäni Churin kohalla ennen vuoristotietä. C sano ettei ois pystynyt istumaan kyydissä oksentamatta, no hyvä että ajoi ni ei ollu ongelmaa:D

Maisemat jäähallin pihasta.

Mä vietin la päivän iltapäivään asti L:n kans kahestaa. Ensin juostiin jäähallissa ja sitten jäähallin pihassa olevaa jyrkkää nurmimäkeä ylösalas, ylös, alas..... Käytiin jopa kaksin ravintolassa syömässä, vähän jännäs miten onnistuu, mutta meni ihan nappiin! Ruokailun päätteeks lattiallakin oli vaan kolme pennen palasta(samaan tulokseen ei ylletty sunnuntain lounaalla;D)

Hotellihuone saatiin vasta kahden aikaan ja oltiin molemmat aika valmista kauraa päiväunille... Matkailuavartaa, mutta väsyttää:D

Heräsin vähän aiemmin, mut en uskaltanu liikkua ettei L ois heränny..

Iltapäiväl käppäiltiin ympäriinsä ja löydettiin aivan ihana leikkipuisto, ihan jäähallin vierestä! Siellä me vietettiin sit sunnuntai aamua C:n pelatessa hallissa.

Niin ja kelit oli aurinkoiset, mutta la oli viel tosi kylmä! Alku viikosta oli Arosas satanu jopa lunta, sitä ei onneks ollu enää muutakun vuorilla näkyvissä.

Kesäisin kaikki jotka yöpyy Arosassa saa sellasen Arosa all inclusive kortin, sillä saa ajaa busseilla ja kaapelihisseillä vuorillw ilmattteeks. Oltiin yllättyneitä että tässä maassa on viel mahdollista päästä ilmaseks vuorille, muutnkin kun ylös vaeltamalla. Me hurautettiin sunnuntaina C:n pelien päätteeksi Weisshornin panorama ravintolaan lounaalle. Oli tosi upeet maisemat!

Vuorireissun jälkeen alkoikin kotimatka, kylläpä oli helpottunu olo kun päästiin ajamaan tasaista autobahnaa:D

Tirol -Seefeld

Menimme muutamaksi päiväksi C:n vanhempien kanssa Itävaltaan lomailemaan, kohteena oli erittäin sympaattinen pikku kylä Seefeld. Kylä oli täynnä pieniä idyllisiä hotelleita, mahdollisuuksia pyöräilyyn, vaeltamiseen ym. Löytyi runsaasti.

Me otimme loman aika rennosti, pikku kävelyjä lähi ympäristössä, kerran karattoin C:n kanssa kahdestaan saunomaankin. Loma oli kokonaisuudessaan oikein rentouttava, mutta sanottakoon kiitos pikku miehen oli ihan kiva päästä takaisin kotiinkin;) ..lepäämään:D Kävely on nyt kovassa vauhdissa, ja sitä vauhtia riitti jo entuudestaan... Eli eipä paljon istuskeltu;D mutta onneksi oli monta silmä- ja jalkaparia reissussa mukana..

Tässä muutamia puhelimella otettuja kuvia reissusta:

Hotellihuoneessa oli vaikka mitä jännää...

Mmm. Henk.koht lempparini kaiserschmarn, mikä järkyttää joka kerta annoskoollaan.. Tällä kertaa syötiin C:n kanssa puoliks, en siltikää jaksanu syödä kaikkee...kuvassa 2/3 mun puolikkaasta annoksesta:D

Edes juomaan ei ehtinyt pysähtyä...

Vähän täs telkkua katselisin...

Kylä oli täynnä tän tyyppistä taloa..

Kotimatkalla oli väsynyttä porukkaa

Pika kuulumisia

Hui, täällähän on ollut hiljaista... Meillä on ollu aika kiirettä, vaikka toisaalta myös tosi tylsää.. Sveitsin kesäkuu on saanut suomalaisen tuntemaan olonsa hyvinkin kotoisaksi... Suomiloman jälkeen täällä on ollut oikeasti, valehtelematta noin 3päivää täysin ilman sadetta.. Pistää vähä masentamaan.. Tuo pikku mies kun kaipaisi energisiä aktiviteetteja janiitä on vähän hankala järjestää sateisena päivänä kotona kökkiessä.. No onneks on ollu usein puol päivää ilman sadetta ni ollaa ees kerra päästy ulkoilemaan..

Ja täällähän on otettu nyt urakalla ensi askelia<3 muutama viikko pikku mies yllätti ja lähti kävelemään, sitä sitten harjoteltiinkin ahkerasti viikonloppu. Siitä seurasi viikon kävelytauko, kunnes viime viikonloppuna vaihdettii tosissaan kävelyvaihde päällä. Päästiin viime ke Omin kanssa kenkäostoksillekkin ja nyt harjotellaa kävelyä myös ulkona.

Meillä täs viel viikko normiarkea ja sit alkaa C:n loma<3 kestää vaan viikon, mutta siitä nautitaan senkin edestä. Luvassa reissu itävaltaan kera C:n vanhempien, toivotaan että kelit muuttuis viel kesäiseksisiihen mennessä. Jos sitä sais sit vähä levähtää, on ollut vähä väsymystä ilmassa viime päivinä..

Tässä viel matkanvarrelta viime viikoilta vähän kuvia: