Joulu on jo melkein ovella ^^

Miten se joulukuu hurahtaakin aina niin vauhdilla, vaikka alkuun tuntuikin että vielä on pitkä aika jouluun. Joulua on ooteltukki täällä, päästään taas käymään koko perheen voimilla kotipohjosessa :) Vaikka taitaakin unelma valkoisesta joulusta näyttääkkin sääennusteiden perusteella aika synkälle..

Mähän oon oikeestaan henkeen ja vereen jouluihminen. Tänä vuonna tuota joulumieltä on pitänyt vähän etsiä, nämä sinäänsä upeat kelit ei auta yhtään joulumielen tuomista. Täällä on aurinkoista ja melkein kymmentä astetta, toppatakkia oo tänä vuonna oikein saanu käyttää ollenkaan. Ainoata joulufiilistä tuolla ulkona tuovat pimeässä loistavat jouluvalot.. Mutta kyllä varmaan aattona fondue chinoisen äärellä alkaa tuntua jo vähän joulusemmalle, tai viimeistään sitten tapaninpäivänä suomessa laatikoiden äärellä.

Me ollaan tänä vuonna sovittu Chrisin kanssa, että joululahjat jätetään väliin. Vaikka onhan tuolta jotain pientä kaupasta mukaan tarttunut;) Leevillekkään ei ole oikein mitään varsinaista lahjaa ostettu, kun saa kuitenkin isovanhemmilta ja kummeilta, eikä meillä tällä hetkellä ole kauheasti tarpeita. Yhden lelun oisin ostanut, mutta kummi oli ehtinyt ostaa jo samanlaisen niin luovutin. Noita lahjoja tulee ostettua varmasti tarpeeksi tulevaisuudessa, kun Leevi alkaa ymmärtää niiden päälle, siitä en ole yhtään huolissani.

Saadaan tosiaan viettää 2 viikkoa yhteistä lomaa, tämä on aika luksusta. Viimeksi lomailtiin yhdessä häiden aikaan, silloin oli kyllä vähän vähemmän rentouttavaa, vaikka mukavaa olikin :) Ehditään tässä rauhassa huitoa porukalla kotona ja hoidella vielä jotain hoitamattomia asioita ennen joulua, ihan kaikessa rauhassa. Jäädään Suomeen myös uudeksi vuodeksi, kiva sit istua iltaa vanhempien luona Leevin toivottavasti nukkuessa :D

Joulu mieltä teille kaikille! :))

Muuttolaatikoiden ja ikeakalusteiden tuolla puolen..

Noniin, nyt alkaa täällä näyttämään jo aika kotoisalle,  ja olokin alkaa olla sen mukainen. Muutosta selvittiin, molempien ensimmäisiä ajatuksia oli kyllä että Ei-enää-ikinä, Chris sanoi muuttavansa seuraavan kerran hautausmaalle ja minä uskaltauduin jos sitä seuraavan kerran jo vanhainkotiin sitten.hhe.

Joo siis näitä muuttojahan on kertynyt mulle öö..liikaa.. näin nopeasti laskettuna kuusi kuuden vuoden sisään, eli olen siis alani ammattilainen :D Huomasi kyllä kuinka tän hauskuuden oli unohtanut kun jämähdettiin melkein kolmeksi vuodeksi samaan kämppään. Ja tottahan se on, että ei tämä tavaran määrä kyllä ajanmyötä ainakaan vähene.. Ja myönnettäköön että tuo mini-me luo myös tietyn haasteen tälle tavaroiden järkkäys touhulle, oli kyllä aina innokkaana auttajana, välillä vähän liiankin. Ensimmäisenä viikkona ei tuota ryömivää poikaa uskaltanut oikein hetkeksikään jättää silmistään kun pelotti, että jonnekkin nurkkaan on kuitenkin unohtunut joku ruuvi tai mutteri.. Noh, onneks yhden viikon aikana saatiin jo aikalailla parannusta ympäristöön. Vietettiin Chrisin kanssa romanttisia parisuhdeiltoja kalusteita kasaillen ruuvimeisselit ja porakone kädessä.. Ikeassakin tuli vierailtua viime kuussa.noh.aivan liikaa.

Ihan kiva kyllä oli muuttaa ennen joulua, mutta näin "lievänä" jouluihmisenä ei oikein jää aikaa eikä rahkeita laittaa kotia jouluikseksi. Kun puuttuu vielä verhoja ja lamppuja niin tuntuu jotenkin hassulta alkaa laittaa jotain "ylimääräistä" koristetta. Parit kynttilät, tonttu ja jouluvalot löyty kellarista, mutta tähän se taitaa jäädä. Lohduttaudun kuitenkin sillä, että jouluna ei oikeestaan olla kotona.. :) <3

Tännehän satoi oikein ihanat lumetkin heti muuton jälkeen, mutta ne nyt on taas historiaa. Perinteistä joulusäätä pukkaa, lämmintä ja auringon paistetta.. Ollaa kyl oltu viime viikkoina  myös tyytyväisiä, että muutettiin Herisauhun, korkealle, mikä talvisin tarkoittaa vähemmän sumua, vähemmän vesisateita enempi lunta. Tänäänkin käytiin aamulenkillä auringon paistaessa ja katottiin alhaalla näkyvää sumumerta ;) Musta on myös sympaattista asua kylässä, täällä on pienessä mittakaavassa kaikkea, ja on sellainen pieni kyläyhteisö. Tänä viikonloppuna käveltiin Herisaun joulumarkkinoilla ympäriinsä ja oltiin vaan, perhearkea parhaimmillaan :)

Joskus kun saan aikaiseksi ja alkaa olla oikeesti valmista niin voin heittää muutamat kuvat meidän kämpästä, mutta nyt toivotan oikein leppoisaa sunnuntaita ja energistä seuraavaa viikkoa! :)

Tervesiä muuttolaatikoiden keskeltä.

No niin, jotenkin on tullut ajateltua, että onhan tässä vielä vaikka kuinka aikaa.. Leevikin on jo sit niin iso ku muutetaan ja blaa blaa blaa. Miten kävi? muutto on täällä ja aika hurahti vaa johonkin. Täällä sitä ollaan, puoliksi purettu kaappi, kasa muuttolaatikoita "vaippahuoneen" nurkissa, olohuoneessa kaksi sohvaa (tosin huomisesta lähtien vaan pieni vuodesohva) ja tietenkin viimeisenä, muttei vähäisimpänä innokas ryömiämme Leevi. Voitte arvata, että tämä kombinaatio takaa tälle äidille varmasti hyvin touhukkaan viikon..

Muuttolaatikoita pitäs saada pakattua, jonkun pitäis pitää Leevi loitolla laatikoista ja kaapeleista :D Noh onneksi on apua tiedossa. Musta tuntuu, etten oikein vielä sisäistä ensi viikon muuttoa, en osaa stressata, no hyvä näin, Chris stressaa sit meidän kaikkien puolesta. Ehkä mä oon jopa vähän "innoissani", tulee sopivaa piristystä arkeen ja puuhastelua, joka pitää mielen virkeänä varmasti jouluun asti :D Oon osannu tähän mennessä ottaa ton  pakkaamisen sellasena mukavana puuhasteluna, onhan se rennompaa kun dead line on viikon päästä eikä huomenna. Voi olla että torstai iltana keittiöitä pakkaillessa, avaimia hakiessa ja Leeviä lääkärissä käyttäessä sekä perjantaina huonekaluja hakiessa ja viimeisiä pakkauksia tehdessä on erilainen olo :D Nyt on myös sellanen fiilis, että hyvä rako muuttaa st.gallenista pois, vähän rauhaisampaan ympäristöön ja tietenkään isovanhempien läheisyydestäkään ole varmasti haittaa kenellekkään;)

Muutto sveitsissä on oikeestaa mun mielestä tehty vähän monimutkaisemmaksi kuin Suomessa. Jokainen firma ja virasto täytyy informoida erikseen osoitteen muutoksesta, mitään yhteistä yhtä ilmoituskanavaa ei ole olemassa.. Tietenkin tullaan vielä tähän kuuluisaan asunnon puhdistukseen.. Meillä se ulkoistettiin ihan suosiolla.. Tarkastus asunnonpuhtaudesta on vähintäänkin nipottavan tarkka. Oon kuullu juttuja, missä käydään pumpulipuikolla nurkkia läpi.. Mä voisinkin vielä kuvitella puhdistavan asunnon itse, mutta siinä vaiheessa kun joku tulis nipottamaan mun työn jäljestä loppuis huumorintaju ja lyhyeen.. Ja saahan tolla siivouspalvelulla yhden asian vähemmän tehtäväksi muuttorysään.. Mehän vaihdetaan vielä kanttooniakin nyt muuttaessa, mikä tekee tästä prosessista vähän työläämpää.. Mun  maassaololupa on uusittava, sekä autoon on hankittava uudet rekisterikilvet. Rekisterikilvet on henkilökohtaisia, eikä autokohtaisia, lisäksi niistä näkee mistä kanttoonista auto/omistaja tulee. Mitä pienempi numero kilvessä on, sitä hienompi. Eli siis ökyrikkailla on kaksi numeroisia kilpiä ja tavaa tallaajilla numerot on 1000-600000. Numeroiden perusteella pystyy myös päättelemään kuinka kauan on kanttoonissa asunut. Yleensä vanhemmilla on pienempiä numeroita  ja uudemmilla korkeita. Mä en aina ihan jaksa ymmärtää tätä autonnumeron pienyyden hienoutta, mutta ei kai sitä kaikkea tarvitse ymmärtääkkään :D

Mielenkiinnolla odotan kuinka tästä viikosta selvitään, milloin tuo Leevi vaihtaa vaihteen ryömimisestä konttaukseen, sekä kuinka meidän perhe kotiutuu ja asettuu Herisauhun. Palataaan asiaan kun on muutamat laatikot toisessa osoitteessa...
Adjö!

Nyt niitä luvattuja kuvia!(:

Leevi lempilelujensa kinpussa, pikareille kyytiä.. Ja mä jäin kiinni lehden luvusta, harvinaista herkkua;)

Interlakenissa lämpöistä kahvilaa metsästämässä..

Hotellissa iski uni<3

Brienz

Vuoren kanssa vuorelle;)

Kronberg

St.gallenin keskustassa luostarin aukiolla

Leevi tutkimus matkallaan..

Hyvää viikonloppua, ja niin halloweenia! Chris ehdotti että annetaa kaikille lapsille jotka tuler ovelle salmiakkia😂🎃 ..musta ois vähä julmaa, plus sääli mun salmiakeille😉

Syyspuuhia

Huh, on ollut menoa ja meininkiä, sekä aikomuksia istua koneelle ja avata blogger. Noh täällä nyt, nuhaisin ja vähän ehkä väsyneinkin, mutta aurinkoisen ilman piristänein mielin.

Käytiin pari viikkoa sitten tosiaan viikonloppu reissulla Brienzissä, Interlakenin lähettyvillä. Järven rannalla vuorten ympäröimänä, jotka valitettavasti olivat aika pilvien ja sumun peitossa, mutta vielä viime vuodelta mieleen painuneet maisemat muistuivat mieleen. Voin vaan suositella keski-sveitsissä vierailua, mikäli mahdollista niin hyvällä ja sumuttomalla säällä;)
Meidän reissun virallinen tarkotus oli Chrisin osallistuminen Brienzer-järven ympärijuoksuun, tai kolmannekseen siitä, ystävät juoksivat loput;) Matkaan lähtivät viime vuodesta poiketen myös Chrisin vanhemmat, mikä oli oikein kiva. Saatiin käydä vähä kävelemässä ja kahvittelemassa syksyisen sumuisessa Interlakenissa Chrisin juostessa. Hotelli oli viime vuonna jo hyväksi ja sympaattiseksi todettu pieni hotel Steinbock Brienzissä. Oli kyllä oikein piristävää päästä viikonlopuksi pois peruskuvioista, ja kyllähän tuo Leevin kanssa matkustaminenkin aina vaan helpommaksi on tuntunut muuttuvan, toivotaan että suunta pysyy samana tulevaisuudessa :) Oltais sunnuntaina kotiin ajaessa vielä haluttu käydä kattelee maisemia Haslibergissä, mutta kiitos syyssumun ajettiinkin eteenpäin ja kotiin päin.
Pitäisi kyllä saada aikaiseksi lähteä aimminkin vaikka ihan vaan viikonlopuksi jonnekkin, Sveitsissäkin oisi vaikka mitä kivoja paikkoja kateltavaksi! Ja kyllähän tommoset pikku reissut virkistää mieltä ja sit viihtyy kotonakin paremmin.
Kotiuduttuamme reissusta sainkin jo lähteä hakemaan suomi-vierailijaa rautatieasemalta, oli siis oikein mukava viikko tiedossa.

Ja mukavaa olikin! Vaikka sää ei niin aina suosinut, mutta se ei meitä kauheesti jarrutellut. Saatiin käveltyä kaupungilla, Olman markkinoilla, meidän lähimaastoissa, Appenzellissa ja vuorilla:) Tuntuu, että Lokakuu on mennyt kauhealla vauhdilla. Kuukauden päästähän me jo muutetaan, jännää mitä siihen mennessä ehtii tapahtua, ja kuinka Leevi kehittyy siihen mennessä kun aletaan kaivamaan muuttolaatikoita esille.. Luultavasti se just sopivasti oppii ryömimään, että on sitten oikein oiva pikku apuri meiän muutossa.... Nyt jo kiskoo itteään enempi ja vähempi eteen- ja taaksepäin lattialla, pitää olla vaan tarpeeks mielenkiintoisia asioita tarjolla.. Ja yleensä ne on niitä kiellettyjä, kuten sähköjohtoja tms..

Nyt pitää vielä nauttia viimeisistä viikoista St.Gallenissa ja odottaa innolla uusia asuinympäristöjä Herisaussa! :)

Meillä on tosiaan puskenut tällä viikolla vähän syysflunssaa.. Yleensä kukaan ei halua tulla juuri viikonlopuksi kipeeks.. Mutta täytyy sanoa, että oon tyytyväinen, että tultiin Leevin kans just perjantaina kipeeks.. Näin on ollu joku tervekkin meitä täällä auttamassa.. Yöt on menny pikku potilasta halaillessa <3 On se vaan niin raukka kun nenä on tukossa, tutti pitäs saada, mutta ei pysty hengittämään nenän kautta.. joo siinä sitä sitten ollaan :D

Taidan laiskuuttani iskeä kuvat jälkikäteen, nekun on puhelimessa.. ;)

Kun lapsi nukkuu..

Niin nämä äitien kultaiset unen tunnit, siis päiväunet. Tästä "vapaa-ajasta" olen päässyt nauttimaan vasta kesän jälkeen. Sitä ennen meillähän nukuttiin päiväunia pidempään vain sylissä, vaunuissa tai rinnalla. Jossain vaiheessa onnistuin nukuttamaan Leeviä vaunukoppaan, että se jäi unille sinne. Nämä unet kestivät tosin vain sen puoli tuntia, mutta oli sekin jo aika luksusta. Nykyään ollaan saatu jo vakio ajat ja melkein kestotkin meidän unille, tuntuu että tämä tekee hyvää niin pojalle kuin äidillekkin..

No  mitä sitä sitten tekis kun yhtäkkiä voikin tehdä mitä haluaa? Mulla yleensä käy seuraavasti... Ensin nukutan Leevin ja makoillaan yhessä meidän sängyllä, sitten kun Leevi on nukahtanut totean itseniki olevan sen verran tauon tarpeessa että jäänkin makoilemaan. Siinä sitten makoillessani/puhelinta näprätessäni mietin, että en jaksa tehdä mitään ja varmaan en ees nouse ennenkun Leevi herää.. Noh, yleensä noin vartin tai 20min päästä sitä toteaakin olevan kykeneväinen nousemaan ja kahvin tarpeessa. Tässä vaiheessa pelottaa aina, että kun saa vihdoin sen kahvin nenän alle niin Leevi herää.. Yleensä ehdin juoda kahvini, joskin välillä kiirehtien. Sitten Leevi nukkuukin vielä myöhempään ja kaduttaa ettei nauttinut kahvistaan kauemmin :D
Yleensä ois jotain pyykin viikkausta, vessanpesua ja muuta mielenkiintoista tekemistä tarjolla, mutta mä oon ottanut itselleni röyhkeän oikeuden olla oikeesti tekemättä mitään Leevin nukkuessa. Joskus kun Leevi nukkuukin pidempään ja mulle meinaa iskeä tekemätön olo alankin järkkäämään tms. Tämä on myös todettu varmaksi Leevin herätys keinoksi:D
..Nytkin Leevi nukkuu, ja mulla on koko aika olo, että en varmasti saa tätä tekstiä kirjoitettua valmiiksi kun se kuitenkin herää.. Tärkeintä on pikku hiljaa oppia vaa tekemään ja aloittamaan kaikkea, eikä aina vaa jättää kaikkea tekemättä kun se kuitenkin kohta herää.

Hyviä päiväunia teille ;)

ps.Täällä puskee etuala hammasta pihalle, saa nähdä kuinka meidän perheen unien käy..

Syysterveiset

Syysterkkuja täältä meiän suunnilta :)

Nyt on jokainenkin meistä saanut kunnian sairastaa syysflunssan.. Toivon, että Chris oli nyt sit se perheen viimeinen sairastaja, eikä mitään uusintakierroksia ole luvassa.. Mutta muuten siis meille kuuluu oikein hyvää, vaikka joku onkin ollut melkein aina sairaana ja Leevillä ollut muutamat bile-yöt.. 

Mä pääsin vihdoin eilen, lauantaina ekaa kertaa altaaseen Leevin kanssa vauvauinnissa :) Oli kyllä tosi mukavaa! Vaikka on ollut ilo seurata touhua altaan reunaltakin, mutta oli kyllä kiva päästä altaaseen Leevin kanssa. Kokeiltiin ekaa kertaa myös luokse sukellusta, Leevi hurjapää sukelsi vajaa 2m pinnan alla mun luokse. Eikä muakaan enää hirvittänyt tuo sukellustouhu silleen kun ekalla kerralla..

Ollaan myös vähä muuttohommia ja siitä seuraavia sisustus uusintoja päästy miettimään.. Sohva ois jo tilauksessa, ja pari muutakin mööpeliä on jo vilkaistu sivusilmällä.. Kyl molemmat ootetaa, että päästään uuteen kotiin ja kotiutumaan Herisauhun :) Nyt oon koittanut nauttia vielä kaupungin läheisyydestä ja ollaan muutamaan kertaan kävelty vaunuilla keskustaan :) Noh, onhan meil sit se Herisaun keskusta ihan lähellä, mutta se on enempi sellai kylä-keskusta. Mutta siis juuri sellasta paikkaa mihin me haluttiinkin hakeutua asumaan :)

Uskaltauduttiin tänään viel sunnuntai myyntiin Ikeaan. Mentiin jo aamusta aikaseen, tässä alhaalla vielä kuva ikean reissuun väsähteneestä :

Meidän keskiviikko

Tarkoitus oli tehdä juttu meidän normaalista päivästä, mutta päivän kuluessa huomasin päivän olevan kaikkea muuta kuin normaali meidän päivä :D Noh.. tämä on aika tuttua puuhaa.. Mutta täältä pesee..

06:30 Leevi herää.. Ensimmäinen ajatus, voi ei nukahdathan vielä.. Ei me ennen seitsemää voida nousta, muuten ei jakseta leikkiä ja hoitaa aamupuuhia.. Yritys..maitoa Leeville, onhan se vähän flunssainen, raukan nenätukossa, jos tuo tuosta vielä nukahtaisi..

8:15 Leevi herää taas.. mun ajatus..toivottavasti kello olis eden puoli kahdeksan. Katson puhelimen kelloa, jo yli kahdeksan! riemuvoitto! Nappaan tukkoista nenäänsä valittavan leevin syliin, että pääsee pystyasentoon.. Poikkeuksellisesti päätän laittaa Leevin sitteriin, jotta saa olla pystymmässä ja nenäkin aukeais vähän..

9.00 Aamupala syöty. Join ensimmäisen kahvin tällä viikolla, taidan selvitä pikku hiljaa tästä flunssa monsterista.. Leeville aamupuuroa ja sehän maistui :)

Laitoin Leevin siniselle matolle siksi aikaa kun hoitelin parit käytännön asiat ja valmistelin meitä aamulenkille. Ei se vielä ryömiä osaa, mutta jotenkin se hitaasti siirtyy hallitsemattomasti paikasta toiseen. Löysi Chrisin likasukat lattialta ja aikoi imeä niitä haltioissaan.. oisi tehnyt mieli ottaa kuva.. Mutta iski julma-äiti-olo, joten otin hikisukat pois ja pojan syliin <3

10:00 Aamulenkillä. Tuli taas pakattua vaatetta itelleen ja Leeville vähä reippaasti.. Lämpötila olikin aika lämpöinen, vaikka kuinka koitin mittaria kuikuilla. Käväistään kaupassa ostamassa parit ruokajutut. Leevi nukahtaa vähän ennen kotiin saapumista.

11:30 Leevi herää parveketorkuiltaan, me aloitetaan kokkailut..

11:50 Chris tuleekin aikaisemmin lounaalle, ehtii antamaan Leeville loput soseista ja minä koitan saada keittiötä vähän puhtaammaksi. Sitten syödään. Chrisillä on jo kiire töihin, annetaan Leeville nenätipat, sen maailma kaatuu.. vähän maitoa lohduksi ja sitten leikitään..

13:00 Leevin normaali päiväuni aika, mutta onkin hyvin pirteän oloinen.. Minä päätän siivota ja Leevi vahtii siivousta työnjohtajan tuolilta Ernst-monster kainalossaan. Ihmeiden ihme, työnjohtajan kärsivällisyys riittää jopa pölynpyyhintä vaiheeseen asti.

13:45 Aika päiväunien. Leeviä harmittaa. Itkettää. Pistän flunssan piikkiin, sillä yleensä meidän päikkärit luontuu pienemmillä mielenosoituksilla..

14:00 Leevi nukahtaa.. Minä hiippailen hiljaa pois. Juon kupin teetä, vaikka kahviakin olis tehnyt mieli, luen jotain mainosroska lehtiä. Innostun hyvästä olostani ja alan pestä vessoja, Leevi herää.

15:30 Välipala aika, puolta tuntia myöhässä, kuten kaikki muukin tänään :D Leevi irvistelee mun huonosti soseuttamalle banaanille, jonka ujutin omenasoseen joukkoon..

16:15 Lenkki numero kaksi. Parempi keli ja hienommat maisemat. Tälläkertaa hillitsin itseni pukemisen suhteen. Vaikka käveltyäni 100m poistin Leeviltä kuitenkin sen hupparin..

17:00 Kotona taas, leikitään vähän.. Leeville huikat maitoa.. Puoli kuudelta alan tekemään keittoa.

18:00 Chrisin piti jo tulla hammaslääkäristä, mutta olivat myöhässä.. Minä söin iltapalaa yksin Leevin kanssa. Sen päälle vähän leikkejä..

18:30 Missäköhän se Chris viipyy.. No nyt on jo iltapuuro aika.. sen päälle vähän lisää leikkejä..

19:00 Chris tulee kotiin, seuraillaan hetki kotiutumista. Lahjoitan Leevin Chrisin  iltapala seuraksi, keitosta on tullut jo nuudelipataa.. Minä katoan suihkuun, nautin hetken hiljaisuudesta

19:30 Leeville nenätippoja, ei hyvä. lohtua äitiltä.. Vaihdellaan pyjamat, päätän huvikseni mitata kuumeen, vaikkei kuumeiselle vaikutakkaan.. 37.9... voi ei.. toivottavasti ei nouse yöllä. Niksit ja vinkit käyttöön, leikattu sipuli makkariin ja pyykit kuivumaan sängyn viereen.. Mietin nyt kuinka fiksu tuo sipulin ja puhtaiden pyykkien kombo oli...noh..se selviää huomenna...

20:00 Leevi nukahti yöunille. Minä naputan blogia, Chris selailee nettiä, telkkarista tulee jalkapalloa, jota kumpikaan ei seuraa, saatika kiinnosta. Jos sitä yhdeksän jälkeen vähän juttelisi päivästä yhdessä, eli katsoisi jonkun yhteisen tv-sarjan:D

Näin meillä... aikalailla mennään pienen herran ehdoilla. Mutta meidän on hyvä näin <3

Fit und Munter..

..Tai ainakin sinne suuntaan ollaan menossa :) Leevi on onneks selvinnyt sairasteluistaan *koputtaa puuta*, ja mullekkin sopii jo lenkkarit jalkaan, wins!
Tää viikko sujui ihan perustouhuiluissa, ei oikeastaan mitään ihmeitä kummempia tapahtunut. Viikonloppu oli oikein mukava, vaikka keli ei suosinutkaan.. Lauantaina pääsi Leevi taas vauvauintiin, on se vaan mukavaa seurattavaa.. Jos sitä kahden viikon päästä sais tikit pois ja pääsis itekkin altaaseen;) Lauantai iltana meidän kaverit tuli Luzernista käymään, oli oikein rattoisa iltapäivä/ilta. Kun ite ei pääse viikonloppusin menemään mihinkään (ei sillä että oikeestaan haluaisinkaan juosta ympäri kyliä..), mutta sitä nauttii paljon enempi kun tulee joku käymään :) Paras tapa viettää "kiireettömästi" aikaa yhdessä.
Sunnuntaina vastoin kaikkia yleiskäytäntöjä meillä pauhas imuri ja siirtyhän siinä tohinassa nuo olohuoneen kalusteetkin uusiin paikkoihin. Puhuttii Chrisin kans, että jännä miten tollanen pieni juttu voi piristää kotia kummasti :) iltapäivällä uhmattiin jatkuvia sadekuuroja ja käytiin sellasessa Skontlanti tapahtumassa, Highland games. Oli ihan jees. Mutta ois tietty ollu kivempi hengailla ilman sadetta ja mutaa, mutta oltiin silti hyvin tyytyväisiä että lähdettiin liikkeelle :)

..Huomista kovin ootellaan, äkkiä se aika on mennykki kesästä.. Saadaan rakkaita suomi-vieraita käymään ja päästään näkemään lasten oppimia uusia taitoja. Varmasti siis mukava ja jännä viikko tulossa :) <3

Hyvää viikon alkua teillekkin, jotka eksytte tätä lukemaan! :)

Leevin 6kk tarkastus

Joo, tosiaan kuten edellisessä tekstissä mainitsinki käytiin Leevin kans lääkärillä. Siellä ne aina urheesti pistää rastia ruutuun onko kehityksen normit täytetty ja onhan meidän lapsi "normaali". Leevi sai kaikki "ansaitsemansa" rastit ruutuun. Painokäyrällä oltiin keskivertolukemilla, mutta tosiaan Leevin pituus oli ylin "normaali pituus". Jotenkin ihmetytti ärsytti tuo kommentti pituudesta. Chris siinä sitten kysyikin, että mikä muka vois tehdä jos Leevi on "liian pitkä". Ne alko selittämään jostain kasvunkeskeytys jutusta minkä voi tehdä joskus 5vuotiaana, tehdään kuulemma vaan jos pituutta odotetaan tulevan 210cm tai yli.. Nojoo, musta tuo kuullosti ihan kauhealle. Eihän se ole mikään sairaus olla noin pitkä.. Siis tottakai ei varmasti ole käytännöllistä olla yli 2metriä pitkä, mutta musta toi juttu kuullosti aika radikaalille.. Kai se lääkäri halus vaan mainita asiasta ja luultavasti ja kyllä mäkin toivon että Leevi jää alle 2metrin.. Mutta ei se musta oo mikään ihme, että Leevi on pitkä poika, kun kuitenkin ottaa huomioon vanhempien pituudet, niin mua huolestuttais enemmän jos Leevi olis pituuskäyrien alapäässä.. :D

Mutta se siitä lääkärikäynnistä.. :) Ihanaa täällä on kanssa alkanut vähä syksyisemmät säät! Vaikka tietty pelkkiä varvassandaaleja käyttävänä oli noista helteistä tiettyjä etuja... :D Mutta on kiva kun pääsee myös iltapäivällä halutessaan ulos, eikä tarvii hiota tai pelätä että Leevi tukahtuu rattaisiin.. Nyt alkaa muutenkin kiva aikakausi. Meille on tulossa paljon Suomi-vieraita syksyllä, muutto ennen joulua ja tietysti kiva ajatus on myös siitä että Tapaninpäivää vietetää Suomi-mummolassa <3 Huomaan myös jo luoneeni oman arkeni tänne, ensimmäinen kuukausi Suomiloman jälkeen oli vähän sellasta tihkeetä.. Mutta nyt menee päivät hyvin, vaikka ei aina ehtis näkemäänkään kavereita tai käymään jossain. Leevikin näyttäis nyt pikku hiljaa toipuneen rokotuskuumeesta ja tänään oli yhtä hymyä koko poika. On se vaan aikamoinen sydämen sulattaja nappisilmineen :)

Hyvää syksyn alkua sinne teillekkin! :)

Teho-viikko...

Siis itseasiassa luulin julkaisseeni nämä kuvat jo viikonloppuna, mutta olinkin laittanut ne johonkin ihan väärään paikkaan. erh. Mutta tällaisia meille tapahtu viime viikolla... Aloitetaa vaikka maanantaista ja ensimmäisestä kuvasta:

Kuka arvaa mihin tämä johtaa...?

Joo, tämä kuva johtaa Herisauhun...ja muuttoon marraskuun lopussa.. Nyt löyty meiän kolmikolle neliö. Itse rakastuin eniten pihaan, vaikka on kerrostalo (kuten melkei kaikki asunnot täällä) niin on melkein oma piha ja terassi. Nään itseni jo pelaamassa ja leikkimässä nurmikolla Leevin kanssa ensi kesänä :) Ensin vaan pitäs saada muutettua.. noh.. mähän olen alan ammattilainen, että eiköhän se siitä ;)


Tiistai...
Joo äitin ja isän asuntokuume nostatti juniorille sitten ihka oikeaa kuumetta.. Raukka, kovasti piti kuumeesta huolimatta testailla uusia pyörimis kääntymistaitoja ja leikkiä vähän mittarimatoakin.. Tästä selvittiin onneksi yhdellä yöllä ja päivällä ja oltiin taas aikalailla normaalissa päivärytmissä..

Ja päiväunet nukuttiin kuin keväällä, äitin sylissä pystyasennossa. Sen verran armeliaaksi tuo poika muuttunut, että ei herännyt vaikka istuin sohvaan :D

Päästiin lenkkeilemään ja nauttimaan lehmistä ja maisemista..

perjantai... Joo.. tätä maisemaa tuli tuijoteltua muutamia tunteja... Kävin vihdoin ja viimein leikkauttamassa mun varpaat.. Aikataulutus ei toiminu ihan niinkuin strömsössä, mutta mikäs siinä sängyllä makoillessa.................

Ja Lauantaina otin rennosti.. (ihan niinkun mulla olis ollu jotain vaihtoehtoja...) tassut taivasta kohti ja peukalot pyörimään, olipas hassua olla tekemättä mitään ehkä ekaa kertaa sitten helmikuun..

Tässä on ollu nyt viel viimeset helteet, mutta näyttäis mun varvassandaalikelit loppuvan.. Ainoa ongelmahan on, että muita kenkiä en varmaan 1-2viikkoon tuu käyttämään..katellaan kuinka äijän käy:D

Sunnuntaina käytiin Piknikillä Chrisin perheen kanssa. Oli oikein leppoisaa ja Leevikin viihtyi paremmin kuin oltais osattu odottaa :)

..Maanantai... Raukka sai 6kk rokotteen ja makaa nyt vähä kuumeisena sängyssä nukkumassa.. Mutta iltapäivällä jaksoi vielä vähän hekotella.. Jos sitä ens viikolla oltais kaikki vähän terveempiä..

 

Huomenna on mun vuoro rientää lääkäriin.. Toivon lupaa käydä suihkussa.. On vähintäänkin rasittavaa kykkiä kylpyammeessa silleen ettei kumpikaan jalka vaan pääse kastumaan...

Aika kuluu..

Joo, siis myönnän melkein jokatoisessa mun blogi postauksessa päivitellään ajan kulua ja sitä kuinka en ole ehtinyt kirjoittaa tms. Noh, tämä ei ole sellainen postaus :)

Tuntuu että Leevin vauva-ajan on koko ajan odottanut, että se kasvaisi vähä isommaksi ja osaisi sitä tätä ja tuota. Ensimmäinen "suuri saavutus" oli 4kk, ja sit on koko aika ajatellut, että kun 6kk tulee täyteen niin sehän on jo ihan erilainen.. Noh tässä kuussahan tuo 6kk saavutetaan, eikä tämä tällä hetkellä tunnu niin mullistavalle kuin ehkä 5kk sitten oli ajatuksissa. Mutta sen olen huomannut, että pitäisi lopettaa tulevan haaveilut ja haikailut ja nauttia hetkestä. Kerrankos sitä Leevi on pieni. Olen huomannut, että usein iltaisin nukkumaan mennessä tulee mietittyä seuraavaa yötä ja kuinkakohan monta kertaa nyt herätään. Meidän hyvä nukkuja on alkanut heräilemään 3-5krt yössä.  Tätä mietittyäni tulee usein ajateltua, että ihan sama montako kertaa Leevi herää, pitää nauttia siitä että saa halia ja ottaa syliin ja viereen nukkumaan. Ei näitä öitä enään kuitenkaan enään niin montaa ole. Ja musta pitäisi vain osata nauttia siitä hetkestä missä nyt ollaan <3
Ja onhan Leevi kehittynyt ja kasvanut tosi paljon. Meillä mennään iltaisin omaan sänkyyn nukkumaan, syödään iltapuuroa ja leikitään ja jokellellaan hirveästi <3 Noh, tuli ehkä vähän sekava teksti, mutta pää pointtini oli se, että ei pitäisi haaveilla siitä mitä tulee vaan nauttia siitä mitä on.

Hyvää viikonloppua teille! :)

Arkiterveisiä St.Gallenista

No niin.. Nyt muutama arkikuva täältä meiltä:)Leevi viettämässä kuuluisia juttutuokioitaan leikkimatolla.. Sillä ei oo mikää kauhee kiire liikkeelle, mutta äänimaailma alkaa olla jo aika kirjava. Välillä muristaan matalaan ja sitten taas kiljutaan kovaa ja korkeelta. Juttumies<3

Käytiin täs melkei kaks viikkoo sitten Konstanzissa, ihan muute vaa ja huvin vuoksi. Leeviki viihty rattaissa oikein mallikkaasti ja me saatiin ostettua rauhassa parit hiuslakat ja aurinkolasit;)

Täällä ei tosiaa oo yhtä valosaa kun suomessa oli.. Mutta toisaalta, mikäs tässä parvekkeella lämpimänä kesäiltana kynttilänvalossa istuskellessa.

Pyykkikone on saanut tehdä ahkeraan töitä:D Leeville on alkanut soseet maistua, tämä näkyy aikamonessa meidän perheen tekstiileissä:D

11.7.2015

Tässä vielä muutama Laura Materon kuvaama otos hääpäivästämme :)

voi että tulipas herkkis olo näitä kuvia katellessani, parvekkeella pimeän lämpöisenä kesäiltana kynttilän valossa <3