torstai 8. lokakuuta 2015

Kun lapsi nukkuu..



Niin nämä äitien kultaiset unen tunnit, siis päiväunet. Tästä "vapaa-ajasta" olen päässyt nauttimaan vasta kesän jälkeen. Sitä ennen meillähän nukuttiin päiväunia pidempään vain sylissä, vaunuissa tai rinnalla. Jossain vaiheessa onnistuin nukuttamaan Leeviä vaunukoppaan, että se jäi unille sinne. Nämä unet kestivät tosin vain sen puoli tuntia, mutta oli sekin jo aika luksusta. Nykyään ollaan saatu jo vakio ajat ja melkein kestotkin meidän unille, tuntuu että tämä tekee hyvää niin pojalle kuin äidillekkin..

No  mitä sitä sitten tekis kun yhtäkkiä voikin tehdä mitä haluaa? Mulla yleensä käy seuraavasti... Ensin nukutan Leevin ja makoillaan yhessä meidän sängyllä, sitten kun Leevi on nukahtanut totean itseniki olevan sen verran tauon tarpeessa että jäänkin makoilemaan. Siinä sitten makoillessani/puhelinta näprätessäni mietin, että en jaksa tehdä mitään ja varmaan en ees nouse ennenkun Leevi herää.. Noh, yleensä noin vartin tai 20min päästä sitä toteaakin olevan kykeneväinen nousemaan ja kahvin tarpeessa. Tässä vaiheessa pelottaa aina, että kun saa vihdoin sen kahvin nenän alle niin Leevi herää.. Yleensä ehdin juoda kahvini, joskin välillä kiirehtien. Sitten Leevi nukkuukin vielä myöhempään ja kaduttaa ettei nauttinut kahvistaan kauemmin :D
Yleensä ois jotain pyykin viikkausta, vessanpesua ja muuta mielenkiintoista tekemistä tarjolla, mutta mä oon ottanut itselleni röyhkeän oikeuden olla oikeesti tekemättä mitään Leevin nukkuessa. Joskus kun Leevi nukkuukin pidempään ja mulle meinaa iskeä tekemätön olo alankin järkkäämään tms. Tämä on myös todettu varmaksi Leevin herätys keinoksi:D
..Nytkin Leevi nukkuu, ja mulla on koko aika olo, että en varmasti saa tätä tekstiä kirjoitettua valmiiksi kun se kuitenkin herää.. Tärkeintä on pikku hiljaa oppia vaa tekemään ja aloittamaan kaikkea, eikä aina vaa jättää kaikkea tekemättä kun se kuitenkin kohta herää.

Hyviä päiväunia teille ;)

ps.Täällä puskee etuala hammasta pihalle, saa nähdä kuinka meidän perheen unien käy..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti