Aika kuluu..

Joo, siis myönnän melkein jokatoisessa mun blogi postauksessa päivitellään ajan kulua ja sitä kuinka en ole ehtinyt kirjoittaa tms. Noh, tämä ei ole sellainen postaus :)

Tuntuu että Leevin vauva-ajan on koko ajan odottanut, että se kasvaisi vähä isommaksi ja osaisi sitä tätä ja tuota. Ensimmäinen "suuri saavutus" oli 4kk, ja sit on koko aika ajatellut, että kun 6kk tulee täyteen niin sehän on jo ihan erilainen.. Noh tässä kuussahan tuo 6kk saavutetaan, eikä tämä tällä hetkellä tunnu niin mullistavalle kuin ehkä 5kk sitten oli ajatuksissa. Mutta sen olen huomannut, että pitäisi lopettaa tulevan haaveilut ja haikailut ja nauttia hetkestä. Kerrankos sitä Leevi on pieni. Olen huomannut, että usein iltaisin nukkumaan mennessä tulee mietittyä seuraavaa yötä ja kuinkakohan monta kertaa nyt herätään. Meidän hyvä nukkuja on alkanut heräilemään 3-5krt yössä.  Tätä mietittyäni tulee usein ajateltua, että ihan sama montako kertaa Leevi herää, pitää nauttia siitä että saa halia ja ottaa syliin ja viereen nukkumaan. Ei näitä öitä enään kuitenkaan enään niin montaa ole. Ja musta pitäisi vain osata nauttia siitä hetkestä missä nyt ollaan <3
Ja onhan Leevi kehittynyt ja kasvanut tosi paljon. Meillä mennään iltaisin omaan sänkyyn nukkumaan, syödään iltapuuroa ja leikitään ja jokellellaan hirveästi <3 Noh, tuli ehkä vähän sekava teksti, mutta pää pointtini oli se, että ei pitäisi haaveilla siitä mitä tulee vaan nauttia siitä mitä on.

Hyvää viikonloppua teille! :)