Nyt on sit nukuttu omissa huoneissa kolme yötä. Ekana yönä olo oli niin orpo, c:kin sano että melkein käy pieni sääliks kun ihan yksin joutuu nukkumaan.. Mähän en ollu (tai en tiiä onko vieläkää :D) ekan yön jälkee viel vakuttunu että tää päätös on lopullinen.. Voihan se taas olla, että ei pitäis nuolaista ennenkun tipahtaa...mutta tällä hetkellö homma näyttäis toimivan hyvin. Ensi järkytysten aikaan perustelin muuton järkevyyttä sillä, että näyttäähän se lastenhuone paremmalta kun siellä on sänkykin:D nyt osaan jo ehkä vähän nauttiakkin siitä, että voin nousta omasta sängystäni ylös myös sivusta, enkä vaan jalkopäädystäni. Eikä joka kerta yöllä kääntyessään tarvitse miettiä herääkö joku peiton kahisteluun..
Tää sängyn siirto viimahan alkoi siitä, että L ei enää nukkunut mun silittelyjen avulla kahdeksaan aamulla, teki mitä teki hereillä oltiin seittemältä. Noh, tämä on säilynyt ennallaan myös omassa huoneessa.. Mun pitää vielä vähän tottua näihin aamu herätyksiin, aamu-unista meinaa vähä ramastaa... Iltapäivisin mun kahvikupinkin jälkeenkin olo on tällänen:
Mutta ehkä tämä tästä. C ei ymmärrä miten mua voi muka nukuttaa kun saan nukkua seittemää asti. Joo asiat vois olla pahemminkin, mutta mä en vaan oo aamuheräilijä, enhän mä edes töissä ollessani noussu näin aikaseen... Nojoo, hoen itselleni, että nauti tästä, voihan se olla että aamut aikastuu pian kuuteen.......
Nyt nautin keväisistä auringonsäteistä, jotka ehkä alkaa sulattelemaan tätä meidän talvea pois.. Keskiviikkoa myös odotellaan, silloin on saapumassa kaksi innokasta isovanhempaa kylään<3
Pitkään aikaan taas kommentoinut mitään, vaikka aina käyn täällä lukemassa *pus* On kyllä tosiaan kiva, että alkaa tuo arska jo lämmittää ja valon määrä lisääntyä, energiatasot nousuun! Mukavaa vierailuviikkoa sinne, miss u <3 t. Sartsa
VastaaPoista