Lomalle lähtö oli aikainen, mutta ehdittiin hyvin ensimmäisellä junalla Zürichin kentälle, tai niin me luultiin :D Kunnes etittiin meidän lentoa taululta ja todettiin että Boarding alkaa 10min päästä:D No onneksi ei ollu pahemmin ruuhkaa check in tiskeillä ja me ollaan jo aika rutinoituneita kulkijoita kentällä.. Turvatarkastus oli ehkä pahin pullon kaula, taisi olla vähän vähän henkilökuntaa paikalla. Sainkin aikamoisen tiuskimisen vastaukseksi kun kysyin josko Juniorin soseet vois läpivalasta lähitulevaisuudessa kun meidän pitäs periaatteessa olla jo portilla.. :D No kun turvatarkastuksesta selvittiin ni talsittiin portille, eikä oltu ees viimesiä koneessa! Niin ja tietenkin loppupeleissä kone ei saanut lähtölupaa ja istuttiin puol tuntia kentällä koneessa. Nou Stress siis! Todettiinkin C:n kanssa, että ihan hyvä ettei aiemmin tajuttu aikataulun tiukkuutta, aiempaa junaa kentälle ei nimittäin olisi ollutkaan.... Loppu hyvin kaikki hyvin.
Asiantuntija junaa odottamassa
Sitten itse asiaan, eli LOMAAAN. Hotelli oli tosi mukava ja viihtyisä, ainoo että huone oli aika pieni, mutta siellä ei nyt paljoa hengailtukkaan. Periaatteessa oon puoli- ja täyshoitoa vastaan, mutta me päädyttiin puolihoitoon, mikä oli juniorin kanssa oikein toimiva ratkasu! Iltaruuat buffasta, niin ei tarvinnut turhaan odotella ruokia ja juosta odotellessa ympäri maita ja mantuja. Sillä pikku herrahan ei pysy hetkeäkään paikallaan noin niinkuin huvin vuoksi.. Ranta oli myös todella kiva, paljon hiekkaa ja matala ranta. Juniorikin viihtyi tosi hyvin hiekassa touhuten ja muutaman päivän jälkeen uskaltautui jopa oma-alotteisesti mereen. Ekoina päivinä ei saatu kauheesti aikaseks, muuta kun rannalla hengailua, mikä sekin osottautui oikein rattoisaksi puuhaksi. Mua vähän jännitti miten kestän lämpöä, mutta oli niin ihanan tuulista, että ei ollut ollenkaan niin kuuman tuntuista kun koti-sveitsissä.
Näkymät partsilta
Hotelli sijaitsi aika lähellä Maliaa ja muutamien rannalla vietettyjen päivien jälkeen jaksettiin kävellä Maliaan ja katsella sen vanhoja katuja. Oli ihan kiva päästä vähän pois, mutta kyllä sitä taas iltapäivällä nautti meren läheisyydestä ja raittiimmasta ilmasta.
Hotellista lainatut "iki-ihanat" rattaat:D
Meidän lempipuuhaa rannalla oli kuoppien kaivaminen ja pikku altaiden rakennus minimiehelle. Yllätyin kuinka koukuttavaa tuo puuha olikin:D meinannut ikinä malttaa lopettaa touhuiluja, vaikka oiskin ollut jo tauon tarpeessa:D ja kun puuhattiin kaikki niin minimieskin pysyi lähellä, eikä lähtenyt seikkailemaan.
En oo varmaan yhdelläkään lomallani tutustunu yhtä moniin ihmisiin kun nyt. Rannalla kun tuli juostua juniorin perässä. Joka tyylilleen uskollisena kävi vilkuttamassa kaikille ja hyökkäsi toisten lasten lelujen kimppuun. Onhan se vihreä täysin samanlainen lapio paljon hienonpi kun se oma sininen......
Loppu lomasta heittäydyttiin sitten ihan hurjiksi ja vuokrattiin auto:D Oli kyl kiva päästä vähän kiertelee ja näkemään eri paikkoja, vaikka ei me rajattoman kauaks eksyttykkään. Pieni mies tais nauttia kans rauhasta ja nukku ajaessa takapenkillä univelkojaan pienemmäks. Auto oli iki-ihana koppi VW polo, just me hujopit siihen autoon mahuttiin.. Liikenne oli kieltämättä vähän erilaista kun oltiin totuttu, mutta C kyllä ajeli ihan melkein kalana vedessä, ei ehkä (onneksi) yhtä päättömästi kun paikalliset. Yks selkee käytäntö oli käyttää tienreunaa motarilla ohituskaistana:D Me vähän ihmeteltiinkin yksiä turisteja, jotka oli uskaltautunu pysähtymään tienreunalle maisemia ihailemaan.. Kaistamerkintöjä ei ollut, mutta ne olis ollu turhia. Autoja ajo niin monta vierekkäin kun mahtui ja ohi mentiin kun siltä tuntu...
Käytiin katsomassa sellai palatsin raunioita ja sen jälkee ajeltiin ihanaan kalastajakylään, joka sijaitsi ihanassa lahden poukamassa. Takasin päin ajeltiin vähän enempi vuoriteitä. Ja vaikka me ollaan Sveitsissä totuttu kapeisiin vuoriteihin, niin nuo oli kyllä ihan omaa luokkaansa. En yhtään ihmettele kuinka hotellilla yksi Hollantilainen kauhisteli Kreetan vuoriteitä:D
Mutta kotimatkalle lähdettin levänneinä ja loma oli kaiken puolin onnistunut. Todettiin että rantalomat pitäs ottaa tavaksi, vähintään joka kolmas vuosi. Ensi kerralla vois ehkä suostutella yhet kappaleet isovanhempia reissuun mukaan;) Kotimatka alkoi jäätävällä kaaoksella Herakleonin kentällä, heikompi ois voinu hermostua;) Mä löysin kentältä vielä loman loppumis lohdutukseksi pussillisen Dumleja <3
Heippa, ihan sattumalta törmäsin tähän sinun blogiisi ja tuli selailtua alusta asti läpi. Varsinkin vauvavuoden juttuja lukiessa välillä kovastikin nauratti. Luin siis blogiasi seisten ja samalla omaa, reilu kahden kuukauden ikäistä pientä uneen heijaten...yhellä kädellä sain sen verran hiirtä käytettyä, että postausten scrollaus onnistui. Oli myös hauska lueskella sun erinäisiä Sveitsikommentteja. Me asutaan Frauenfeldissa, mutta käyn Abtwilissa töissä. Tosin nyt olen äippälomalla. Mies on muuten siellä lentokentän turvatarkastuksessa töissä ;D
VastaaPoistaEipä muuta. Teki vain mieli jonkinsortin puumerkki jättää.
Terv. Riikka
PS. Teidän sormuskaiverrukssin viitaten: arvaa kuinka usein joudun selittämään, että nimessäni on tosiaan kaksi i:tä ja k:ta :D
Hei! Kiva kuulla että tänne on eksynyt muitakin "kaltaisia" :) hhe, pysähdyppäs joskus Herisaussa kahvilla kun ajelet töistä kotiin;) (siis sinne palatessasi)
Poista