Minun Sveitsini: Arosa

Vietettiin heinäkuun puolessa välissä la-su viikonloppua Arosassa. Matkan syy oli C:n kesäjääkiekko turnaus. Mä päätin että lähdetään mounsiour kans mielummin reissuun mukaan kun kökitään kotona, oli hyvä päätös. Arosaan ajaa meiltä sellasen parisen tuntia, vajaat. Tunnin mukavasti autobaanaa pitkin ja siitä sit 45min upeaa pahanolon vuoristotietä ylöspäin, kurvia kurvin perään ja pitkiä pudotuksia tien vieressä. Jokaisen matkapahoinvoivan unelma! Mulle ei onneks kovin helpolla tule huono-olo autossa, mutta olin silti kiitollinen että söin eväsleipäni Churin kohalla ennen vuoristotietä. C sano ettei ois pystynyt istumaan kyydissä oksentamatta, no hyvä että ajoi ni ei ollu ongelmaa:D

Maisemat jäähallin pihasta.

Mä vietin la päivän iltapäivään asti L:n kans kahestaa. Ensin juostiin jäähallissa ja sitten jäähallin pihassa olevaa jyrkkää nurmimäkeä ylösalas, ylös, alas..... Käytiin jopa kaksin ravintolassa syömässä, vähän jännäs miten onnistuu, mutta meni ihan nappiin! Ruokailun päätteeks lattiallakin oli vaan kolme pennen palasta(samaan tulokseen ei ylletty sunnuntain lounaalla;D)

Hotellihuone saatiin vasta kahden aikaan ja oltiin molemmat aika valmista kauraa päiväunille... Matkailuavartaa, mutta väsyttää:D

Heräsin vähän aiemmin, mut en uskaltanu liikkua ettei L ois heränny..

Iltapäiväl käppäiltiin ympäriinsä ja löydettiin aivan ihana leikkipuisto, ihan jäähallin vierestä! Siellä me vietettiin sit sunnuntai aamua C:n pelatessa hallissa.

Niin ja kelit oli aurinkoiset, mutta la oli viel tosi kylmä! Alku viikosta oli Arosas satanu jopa lunta, sitä ei onneks ollu enää muutakun vuorilla näkyvissä.

Kesäisin kaikki jotka yöpyy Arosassa saa sellasen Arosa all inclusive kortin, sillä saa ajaa busseilla ja kaapelihisseillä vuorillw ilmattteeks. Oltiin yllättyneitä että tässä maassa on viel mahdollista päästä ilmaseks vuorille, muutnkin kun ylös vaeltamalla. Me hurautettiin sunnuntaina C:n pelien päätteeksi Weisshornin panorama ravintolaan lounaalle. Oli tosi upeet maisemat!