keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Joulukuu

Voisin taas kirjoittaa iltaisista aikaansaamottomuuksistani blogin suhteen, mutta sen sijaan keskitytään meidän perheen kuulumisiin näin joulukuussa. Kuvat ovat viime vuoden Saariselän joulun vietosta.

 Jouluiselle lumitasolle ei oo meiän korkeuksilla vielä tänä vuonna päästy. Mutta kahdesti on lumet tullu meille asti niin että pojat on päässyt lapiolla keräämään lunta ämpäriin. Ja oppihan L tekemään jo isoja lumipalloja. On se ihanaa seurata lapsen intoa kun huomaa aamulla että on lunta ulkona. Nyt vielä odotellaan kunnon lumia, kun vihdoin alkaa perhe olla siinä iässä että päästään kaikki yhdessä pulkkamäkeen. Edellisinä vuosina on ollu joku kantoliinassa tai mahassa:D Että taitaa äidin ilo olla suurin tässä asiassa;)
 Meille eksy joulukoristeet jo alku kuusta, koska paine kasvoi niin kovasti. Ja äiti odotti vaan hyvää tekosyytä pistää jouluvalot ja tontut esille;) Pojille ei ole joulukalentereita ollenkaan, mutta molemmilla on tontun sukat, ja niihin tonttu tuo jonkun pikku yllärin päivittäin. Viime vuodesta oppineita tonttu ei käy yöllä, vaan vasta aamulla kun on valosaa, ettei kenenkään tarvitse nousta ennen seittemää sukkaa kaivamaan... Ihan hyvin toiminut, vaikka tontun pitää olla aika nopea, kun pojat on jo hereillä sen käydessä sukilla. Kuusenkin C ja L halusivat hakea jo 6.12, eli Samichlauspäivänä. Meille tuli meiän kaverit lapsineen ja illalla Samichlaus ja Schmutzli kävivät ilahduttamassa lapsia. Samichlaus tuo lapsille suklaata, pähkinöitä, mandariineja ja biberlin, poikien säkkeihin oli eksynyt pikku lelutkin, kun äiti joku pihtaili herkkujen määrässä;D Samichlausille piti kertoa värssy, että sai pussukan. Schmutzli on ruskea "pahapukki", joka enne vei tuhmat lapset säkissä metsään:D Enään ei ehkä ihan samalla kaavalla toimi:D
 Me on jo L:n kaa leivottu pipareita ja sveitsiläisiä joulukeksejä. Täällähän siis jouluun kuuluu joku tuhat ja sata erilaista joulupikkuleipää.. Me ollaa kahta sorttia ja pipareita tehty. Mutta nyt oli ensimmäinen joulu sitten lapsien syntymän kun ei tarvinnu tyytyä valmistaikinoihin. Että onhan tää arki vähän helpottanut. L:n mielestä parasta pikkuleipien leipomisessa on kun saa pensselillä lakaista jauhot pois pöydältä:D Lakaisukone löytyy siis.. Kun sais jonkun vielä nuolemaan lattialta jauhot, ni ois siivous tehty:D
 Just mietin, että pitää kyllä nauttia nyt joulusta täysillä kun on molemmat lapset siinä iässä, että älyävät ja osaavat iloita joulusta. Ite tykkään joulusta, kun se on yleensä meidän perheelle ainoata aikaa kun ollaan koko perheen voimin lomalla kotona. Nauttia vaan yhteisestä ajasta ja tehdä just vaa sitä mikä huvittaa. Vaikka onhan meil jo melkein kalenteri täynnä ohjelmaa, vaik "otetaa vaa rennosti". Parasta että joulun jälkeen uudeksi vuodeksi tulee Suomesta mummo ja vaari kylään, kyllä niitä jo kovasti on odotettu niin poikien ja äitinkin puolesta.
Nyt koitetaan vielä parannella flunssat pois ennen ens maanantaita. Mä ja L ollaan vähän köhäsiä, ja toivoa ettei muita taudin uhreja meidän perheeseen iske. Ensi lauantaina ois mulla viel vuoden vika työvuoro ja sit ois 2viikkoa lomaa. Sunnuntaina ois ollu kiva mennä St.Galleniin luostarin aukiolle kuuntelemaan joululauluja ja juomaan yhdet Glühweinit, mutta jos sää on luvattua kaatosadetta, niin voi jäädä reissu tekemättä..

Nyt taitaa alkaa aika jolloin saan raivostuttaa rakastani joululauluilla;) Noh, syököön lohduksi meidän keksit!
Hyvää loppu vuotta teille, jos kukaan tänne viel muistaa kurkkia!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti