Meillä on siis vielä aika lämmintä, tai aina välillä tulee sellasia ihania päiviä kun lämpömittari näyttää aamuisin vaan 16 astetta. Pettymyksekseni elohopea kipuaakin korkeammalle viimeistään keskipäivällä ja usein suurinosa niistä luvatuista pilvisistä päivistäkin muuttuu aurinkoisiksi. Tässähän tulee melkein kiittämätön olo, kun ei riemuitse näistä "hyvistä keleistä".
Ehkä jos ei olisi lapsia, tai vaan tuo meidän taapero niin nauttisinkin enemmän helteistä.. Pääsisi vaikka uimaan tms. Mutta tällä meidän arki kokoonpanolla ei ole oikein asiaa tuohon meidän vieressä sijaitsevaan maauimalaan. Meidän talojen pihassa on myös kiva leikkipuisto, ilman varjoa, keskellä pienkerrostaloja, eli myöskin aina tuuli-vapaata aluetta. Siellä paahtuu jo yksin istuskellessa, puhumattakaan siitä että pitäisi tuota meidän 7kiloista sylissä tai kantovälineessä ja koittaisi etsiä vauvalle varjoa, mitä siellä siis ei ole. Kaupassa ja kylällä käydään poikien kanssa aamuisin, sillä iltapäivällä ei ole asiaa kylälle. Aamuisinkin valitaan reitti yleensä vähän sen mukaan missä on varjoa, niin ei pala rataskyytiläisellä (ja äidillä) pinna.
Mutta ai että, mä nautin kun viime viikonloppuna oli melkein kylmä. Pakattiin pieni rintareppuun ja kiivettiin meidän lähikukkulalle keinumaan ja katsomaan lehmiä. Päästiin vihdoin kävelylle juuri sinne minne taapero tahtoi, ja kaikilla oli mukavaa! Eilen päästiin aamulla puistoon. Eihän siellä taaskaan muita ihmisiä ollut, mutta nautin kun lapset viihtyivät. Toinen leikeissään ja toinen kantoliinan kyydissä ensin kuikuillen ja sitten hiljalleen nukahtaen.
Nyt kelit taas lämpeni ja ensi viikon sää tiedote näyttääkin aina poutaa. Koitetaan ottaa ilo irti näistä viimeisistä lämpöisistä päivistä ja odototetaan innolla syksyä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti